”Jättävät nälän nähtyyn sekä kuultuun” – tarkasta Rumban definitiiviset R&A-musafilmitärpit

"Rakkautta & Anarkiaa" -filmifestivaali valtaa Helsingin taas 14.–24.9.2017.

Julian Schnabel: A Private Portrait

Järjestysnumeroltaan 30. Rakkautta & Anarkiaa -festivaali on juuri starttaamassa. Festivaali on levittäytynyt todella laajasti Helsingin valkokankaille ja ohjelmistossa on uskomaton kattaus elokuvia, dokumentteja sekä lyhytelokuvia. Tässä Rumbalta muutama suositus, mihin kannattaa lippu hommata.

Rumble: The Indians Who Rocked The World

Rumble-dokumentissa esiintyvä Buffy Sainte-Marie.

Alfonso Maioranan ja Catherine Bainbridgen ohjaama Rumble: The Indians Who Rocked The World kertoo Amerikan alkuperäiskansojen suuresta vaikutuksesta rock-,  blues-, jazz- ja pop-musiikkiin. Vielä viime vuosisadan alussa Yhdysvaltain hallitus käynnisti ohjelman, jonka tarkoituksena oli äänittää levylle intiaanien musiikkia, sillä hallitus uskoi vakaasti, ettei sadan vuoden päästä Amerikan intiaaneja olisi enää olemassa. Puoli vuosisataa myöhemmin alkuperäiskansojen blues ja jazz sisälsivät edelleen vahvoja piirteitä intiaanien musiikista. Nämä piirteet nousivat vielä vahvemmin esille rock-musiikissa.

Chasing Trane: The John Coltrane Documentary

John Scheinfeldin Chasing Trane: The John Coltrane Documentary taas avaa John Coltranen myyttiä ilman, että ennenaikaisesti kuollut muusikko nostettaisiin monen muun henkilökuvan tavoin yli-ihmisen asemaan. Nuhjuisesti keikoilleen pukeutunut artisti on arkistokuvissa ja keikkatallenteissa erittäin vaatimaton ja paikoin huolestuneen poissaoleva. Coltranen vaatimattoman ulkokuoren sisällä oli kuitenkin paitsi nerokas muusikko, myös kantaa ottava taiteilija, joka boikotoi Yhdysvaltojen silloisia sotia samaan tapaan kuin Muhammad Ali.

Aiemmin mainittu Rumble osoittaa, miten alkuperäiskansojen oli piilotettava oma historiansa, kulttuuriperimänsä ja menestyksensä. Alkuperäiskansojen kokeman epätasa-arvoisen kohtelun esille tuominen ja vastaavat kannanotot saattoivat aiheuttaa artistille ongelmia tai kappaleille soittokieltoja. Esimerkiksi Redbone-yhtyeen We Were All Wounded At Wounded Knee -kappaletta ei saanut Yhdysvalloissa edes soittaa radiossa. Kappale nousi kuitenkin pienoiseksi hitiksi Euroopassa.

Parasta kummassakin dokumentissa on, miten musiikki vangitsee katsojan mukaansa. Molemmat dokumentit jättävät nälän nähtyyn sekä kuultuun. Coltrane-dokumentin näytöksistä osa on jo loppuunmyyty, mutta tilaa löytyy vielä ainakin Andorrassa ja Kinopalatsissa.

Alive in France

Aivan toisenlaisen musiikkidokumentin, Alive in France, on ohjannut Abel Ferrara, jonka elokuvia on näytetty R&A-festivaalin ohjelmistossa myös aiempina vuosina (Paha poliisi, Pasolini). Ferraran hovisäveltäjät Joe Delia sekä ohjaajan elokuvissakin näytellyt Paul Hipp musiikkitaituroivat ohjaajan mukana Ranskan hämyisillä klubeilla.

Alun perin Pahassa poliisissa kuultiin Suomenkin kankailla nähdyssä versiossa rap-artisti Schoolly D:n versioima katujulistuskappale Signifying Rapper, jossa ilman sen kummempia lupia kyselemättä käytettiin pohjana Led Zeppelinin Kashmir-kappaleen kitaraosuuksia.

Mahdollisten rojaltien maksun tai muun sovittelemisen sijaan ohjaaja ja kaverit tarttuivat pitkäkielisiin soittimiin, jolla elokuvan loppuun saatiin aivan uutta tunnelmaa (toki mainiota Schoolly D:n kappaletta väheksymättä). Kotitallenneversioissa kuultiin Ferraran tulkitsema Bad Lieutenant -nimikkokappale.

Alive in France esittelee kolmikon Delia, Hipp ja Ferrara keikkailemassa tien päällä. Osittain edellä mainituistakin syistä dokumentti starttaa mahtavalla tee-se-itse-menolla, jossa on pientä Kohu-63 Jenkeissä -dokkarin tuntua. Treenien fiiliksestä ja jutustelutuokioista tuttujen kanssa välittyy huoleton tunnelma, ja kolmikon yhteistöiden kuuleminen useina eri lailla sovitettuina versioina tuo ison hymyn huulille. Lou Reed ei enää keikkaile siirryttyään täältä ikuisuuteen, mutta tilalla on mainio uusi kolmikko!

Julian Schnabel: A Private Portrait

Visuaalista herkkua silmille tarjoilee Pappi Corsicaton ohjaama henkilökuva Julian Schnabel: A Private Portrait. Äänessä on toki useampi tämän päivän tähti Bonosta Al Pacinoon sekä lukuisat muut tuttavat ja perheenjäsenet. Schnabelin tapa toteuttaa laajoja kokonaisuuksia taiteessaan pääsee parhaiten oikeuksiinsa isolta kankaalta katsottuna. Mainioita teosten työstämiskollaaseja piisaa, kuten myös laajasti arkistomateriaalia kaikista säännöistä välittämättä toteutetuista taide- ja elokuvaprojekteista.

Fantastic Planet

Klassikkoelokuvien puolella silmiä hivelevä ranskalaisanimaatio Fantastic Planet nähdään 35 mm -filmikopiona. Ranskalais-tsekkoslovakialainen klassikkoanimaatio perustuu Stefan Wulin novelliin Oms En Série. Elokuvan tarina kertoo planeetasta, jonne jättihumanoidit ovat kaapanneet ihmisiä lemmikeikseen. Toivoa sopii, että klassikko yltää samaan suosioon kuin vaikkapa uusintanäytöksiä kerännyt Alejandro Jodorowskyn Elämän tanssi.

Fantastic Planetin loistavasta, Alain Goraguerin säveltämästä soundtrackista on hiljattain julkaistu uusintapainos vinyylinä Superior Viaduct -lafkan toimesta.

Teksti: Alex Anttila