Miten Mikael Gabriel suoriutui valkokangasdebyytistään? Kävimme katsomassa Bodom-elokuvan!

Bodom saa ensi-iltansa 19.8.

03.08.2016

Hieman paljasta pintaa, maltillisia määriä päihdyttäviä aineita, nuorten aikuisten parisuhdekiemuroita, kaksimielisyyksiä, nuotiotarinoita, karkuun kompurointia ja viuhuvia veitsiä. Atlantin toisella puolella näillä eväillä on tehty kohderyhmäänsä viihdyttävää kauhua hyllymetreittäin, mutta suomalaisohjaajat ovat kiertäneet slasher-tyyppisen teinileffan kaukaa.

Luokkakokous-kassamagneetilleen jo jatko-osaa työstävä Taneli Mustonen on uskaliaasti tarttunut genreä sarvista. Mustosen hittihakuisen meriittilistan, kokemattoman näyttelijäkaartin ja suomikauhun mukana kulkevan riippakiven kombinaatio ei ennakko-odotuksillaan päätä huimaa.

On turvallista todeta, että ensi-iltansa 19. elokuuta saava Bodom ylitti nuo odotukset. Se on teinislasher niin hyvässä kuin pahassa – jotain muuta odottavien ei kannata vaivautua. Typerät huulet saavat hymähtelemään, säikyttelyt säikkymään, ja sitä metsässä juoksentelua on luvassa kilometritolkulla.

Verkkaisesti kohti vääjäämätöntä verilöylyä etenevä juoni saa kaikessa köykäisyydessään pidettyä penkin reunalla. Elokuvamusiikin saralla konkarikaartia kohti kiipivän Panu Aaltion ääniraita kumartaa Carpenterin suuntaan ja sähköistää jännitettä onnistuneesti. Yllättävän paljon ilmakuvaa hyödyntävä elokuva näyttää ja kuulostaa hyvältä.

Täysmittaisen elokuvan sysääminen neljän verrattain kokemattoman näyttelijän harteille on genrevalinnan lisäksi Mustosen suurin riskinotto. Se kuitenkin kannatti, sillä Bodomjärven mysteeriä selvittämään lähtevä nuorisonelikko käyttäytyy paikoin niin kankeasti keskenään, että on helppo uskoa heidän olevan suomalaisia nuoria. Vittuja viljelevästä puhekielestä yhtäkkisesti kirjakielellä suoritettuun repliikkiin vaihtuva dialogi ja väkinäiset naureskelut kuitenkin ärsyttävät.

Stereotyyppinen pelimies Mikael Gabriel on uskottava limanuljaska, mutta kaulatatskojen alta paljastuu elokuvan edetessä tietenkin myös sympaattisempi koiranpentu. Stereotypiat eivät tähän lopu: Santeri Helinheimo Mäntylä on se nörtti, jonka seurassa MG jostain syystä hengailee, Nelly Hirst-Gee ja Mimosa Willamo ovat ne kiltit tytöt rippiristit kaulassaan, jotka haksahtavat kundien juttuihin.

Kenen hallussa mukaan pakatut kirveet ja puukot ovat, se jääköön Bodomjärven mysteeriksi.

Lisää luettavaa