Musiikkialan väki äänesti omintakeista poppia esittävän Milla Rumin tämän katsannon kolmanneksi lupaavimmaksi tulokkaaksi.
Toimittanut: Kimmo Vanhatalo
Siirrymme Tulevaisuuden tusina -äänestyksen paljastamisessa kärkikolmikkoon. Pronssisijalle Tusinassa kohosi lauluntekijä Milla Rumi, joka vastasi muutamaan Kimmo Vanhatalon kysymykseen. Lue haastattelu alempaa. Äänestyksen sijat 7–12 näet täällä ja 4–6 täällä.
Milla Rumi on selvästi pöllämystynyt. Juuri liikuntatunnilta haastatteluun saapunut Teatterikorkeakoulussa opiskeleva laulaja-laulunkirjoittaja ei selvästi ole oikein varma, miten suhtautua siihen, että hän on saavuttanut kolmannen sijan Tulevaisuuden tusina 2015 -äänestyksessä.
”Se on kuulemma tosi hyvä juttu, joten olen todella iloinen ja yllättynyt!” Rumi lopulta kommentoi diplomaattisesti kuin kokenutkin musiikkitaivaan tähti.
Hänen persoonallista suomenkielistä poppiaan kuultiin ensi kerran hieman yli vuosi sitten komean Sitä mikä vaan -kappaleen muodossa. Sen jälkeen Rumi on julkaissut kolme singleä (Luulaulu, Hei ihminen ja Ilot, halut ja valheet), joista viimeisin julkaistiin tämän äänestyksen jo alettua. Niillä on noussut esiin vahvasti omaääninen artisti, joka on nopeasti herättänyt kuhinaa ja kerännyt kehuja musiikkiväen keskuudessa.
Itse taiteilijattaren korviin nämä kehut eivät kuitenkaan ole kantautuneet.
”Kai minä sitten olen niitä saanut”, kotkalaisittain murtava Rumi naurahtaa.
”Ei minulle niistä mitään paineita tule! Jos joku tykkää, niin tulee vain fiilis, että nyt täytyy tehdä lisää.”
Vaikka Rumi on muusikkona verrattain kokematon – omien sanojensa mukaan hän on ”posahtanut kuvioihin ilman mitään historiaa” – hänen musiikkinsa kuulostaa hämmästyttävän valmiilta. Tämä tarkoittaa myös vahvasti omalaatuista otetta, mikä saattaa kaupallisesta näkökulmasta tuoda mukanaan vaikeuksia.
Rumi ei kuitenkaan allekirjoita vihjailujani siitä, että hänen tuotantonsa voisi olla hieman liian persoonallista suurten radiokanavien musiikkivirtaan.
”Sehän on sairaan helposti lähestyttävää musiikkia!” Rumi protestoi vaikuttaen aidosti hämmästyneeltä.
Totta onkin, että hänen melodiansa ovat hyvin kutsuvia, toisinaan jopa lastenlaulumaisia. Silti Rumin kappaleissa on myös tiettyä outoutta ja yllättävyyttä, joka ei välttämättä sovi aivan helposti radion aamuohjelmien hyperaktiivisen sössötyksen lomaan. Parempi maailmahan se toki olisi, jossa Luulaulun säkeet ”huutava nälkä saa polvilumpioni sulamaan” voisi kuulla raikuvan myös hittiradiokanavien aalloilla.
Lopulta sentään paljastuu ainakin yksi vastoinkäyminen Rumin vaivattoman oloisesti edenneeltä uralta.
”Kukaan ei halua meitä keikalle!” Rumi huudahtaa, kun utelen soitettujen konserttien määrää.
”En tiedä miksi! Meillä on ihan sikahyvä bändi ja mieletön show”, hän lisää ja nauraa päälle iloisesti.
Minkälaista yleisöä niille muutamille keikoille sitten on ilmaantunut?
”No ainakin kaikki mun kaverit. Säälistä!”
Olisiko noin? No, siitä varmasti voi lyödä vetoa, että Milla Rumi on saamassa pian musiikkinsa avulla niitä kavereita aika paljon lisää.
”Milla Rumin oma ääni tuntuu löytyneen jo ennen debyyttialbumia. Hänellä on sanoituksissa kiinnostava, omaperäinen tapa käyttää kieltä. Jo ensimmäinen Sitä mikä vaan -biisi asetti riman korkealle tulevan suhteen. Lisäpisteitä siitä, ettei hän yritä leimallisesti olla Suomen Fiona Apple tai Regina Spektor, vaan leimallisesti oma itsensä.”
– Anna Brotkin, Rumba