Pomo työstää tasavarmasti todeksi tullutta poliittista unelmaansa
Bruce Springsteenin kolmas 2000-lukuinen tuotos E Street Bandin kanssa on selvä sisarteos edellislevylle, vuonna 2007 julkaistulle Magicille. Viimeksi ryvettiin vielä Bushin suossa, mutta nyt Pomo luo toivoa juuri virkaan astuneen presidentti Obaman vanavedessä.
Alussa ollaan vahvoilla. Kahdeksanminuuttinen Outlaw Pete toimii siitä huolimatta ja sen takia, että biisin melodiassa lainataan Kissin I Was Made for Loving Youta. Rockpala My Lucky Day taas on levyn pirteimpiä vetoja.
Puolivälin tienoilla meininki seestyy ja biisimateriaali muuttuu tasapaksummaksi. Ärhäkkä blues-pala Good Eye sentään yrittää herätellä kaiken aikuistunnelmoinnin keskellä. Tosin ilmavan herkkä Life Itself kunnostautuu tässä sarjassa. Upea biisi on kuin mikäkin Tunnel of Loven kadonnut valioraita.
Levyn ehkä hienoin kappale on samannimisestä leffasta tuttu koskettava folkballadi The Wrestler, joka tosin on ympätty vain bonusbiisiksi.
Magic-albumin tapaan soundimaailma on liiankin yhtenäinen ja särmätön. E Street Band ei saa näissä kekkereissä tarpeeksi ja oikealla tavalla tilaa.
Tasaisesti hölkkäävä Working on a Dream on ihan miellyttävä levy, mutta jatkossa Pomolta voisi toivoa enemmän rockia ja ehkäpä jopa uutta verta luottotuottaja Brendan O'Brienin tilalle.
Katsotaan silti se kesän keikka ensin.