Musiikki on kuin aurajuustoa – Hittikarusellissa vieraana Helsinki Seagullsin ja Susijengin Tuukka Kotti

Hittikarusellissa on vieraana koripalloilija Tuukka Kotti. Räppiä 1990-luvulta asti fanittanut Helsinki Seagullsissa pelaava 36-vuotias on saavuttanut urallaan paljon. Hän on muun muassa eniten A-maaotteluita pelannut suomalaispelaaja. Selvitimme, mitkä kappaleet menevät sukkana sisään, mitkä taas kolahtavat korirenkaaseen.

25.09.2017
Brädi, Kalle Kinos & Särre
Kuudes pelaaja
7,9

Kuudes pelaaja on Suomen koripallomaajoukkueen eli tuttavallisemmin Susijengin virallinen kisabiisi syksyn 2017 EM-kisoissa. Kuudennella pelaajalla kappaleessa tarkoitetaan tietenkin maajoukkueen innokkaita faneja.

”Tämä on erinomainen matsibiisi. Sellainen, johon yleisö pääsee helposti mukaan: tuo ulvonta ja kaikki muu. Tempo on nopea, ja se toimii hienosti. Biisinä tämä ei välttämättä ole sellainen, jota kuuntelisin vaikkapa autossa, mutta korisyleisöön tämä uppoaa varmasti.

Kuulee, että tämän ovat tehneet korisjätkät. Esimerkiksi Brädi on ollut mukana aktiivisesti koko matkan ajan, tukenut ja seurannut joukkuettamme. Niillä on hyvä tatsi siihen, mikä maajoukkueen juttu on ollut viime vuosina.

Itse kuuntelen musiikkia ennen pelejä vaihtelevasti. Musiikki on tärkeää, jos tarvitsee hakea lisäfiilistä. Yritän pitää sen tasaisena. Fiilis ei saa mennä liian alas, eikä liian ylös. Musiikilla voi tasapainottaa sitä tarvittaessa.

Jos tunnelmaa pitää nostattaa, kuuntelen joko uusia ­kappaleita, jotka ovat hyviä tällä hetkellä, tai sitten palaan takaisin 1990-luvulle. Kuuntelen esimerkiksi 2Pacia. Sen parissa olen kasvanut, ja se tuo minulle hyvän fiiliksen.

Peleissä ja niitä ennen lämmitellessä musiikilla on iso osa tunnelman luomisessa. Joissakin sarjapeleissä, kun menemme aikaisin kentälle lämmittelemään, ensimmäiseen puoleen tuntiin kukaan ei ole painanut musiikkilaitteita päälle. Kaikki ovat vähän, että voisiko joku pistää jonkun levyn soimaan.”

Jonna Tervomaa
Disco Melancholia
8,0

Tyylikäs ja varsin iskelmällinen Disco Melancholia on neljäs single Jonna Tervomaan syyskuun alussa ilmestyneeltä Ääni-albumilta.

”Olemme molemmat Forssasta kotoisin eli Jonna Tervomaa on oman kylän naisia. Tämä kuulosti hyvältä. Kappaleesta kyllä huomasi, ettei se ole suunnattu ihan teiniyleisölle. Minulla on kuitenkin sen verran ikää, että sain tästä kiinni.

Olen kuunnellut aika vähän Jonnan musiikkia, mutta tykkään hänen äänestään. Siinä on jotain samaa kuin Jenni Vartiaisessa. Pidän sellaisista naisäänistä. Esimerkiksi Sannin ääni saa heti vaihtamaan radiokanavaa.

Suomi-iskelmää olen kuullut todella paljon lapsena. Muistan reissun, jonka tein pienenä isän kanssa Lappiin. Autossa oli kaksi kasettia, joilla oli Paula Koivuniemeä, Kirkaa ja muuta. Sellainenkin vaihe oli, kun iskelmää ei tehnyt yhtään mieli kuunnella, mutta vanhemmiten siitä on alkanut tulla tosi hyvät fiilikset.

Ensimmäisinä vuosina ulkomailla suomalaista musiikkia tuli ikävä. Kun asuin Jenkeissä, välillä piti laittaa soimaan Eppuja. Se auttoi koti-ikävään.

Suomalaiselle musiikille on perinteisesti ollut tyypillistä vaatimattomuus ja haikeus. Sellainen uppoaa suomalaisiin. Totta kai räppihommat ovat tuoneet mukaan sitä toista puolta.

Ulkomailla asuessa oppii arvostamaan Suomea. Koti on aina koti, ja meillä on täällä asiat aika hyvin. Ulkomaillakin on hienoja asioita, mutta usein ne ovat sellaisia juttuja kuin sää, joihin ei voi vaikuttaa.”

Shania Twain
Swingin’ with My Eyes Closed
3,2

Shania Twain palasi vuonna 2012 keikkalavoille menetettyään 2000-luvun puolivälissä äänensä borrelioosin takia. Nostalgia näkyy vahvasti jo comeback-levy Now’n kannessa, jossa Twain on pukeutunut That Don’t Impress Me Much -kappaleen videolta tuttuun leopardikuosiin.

”Siisti juttu, että hän on päässyt takaisin musiikin pariin, mutta tämä ei oikein toiminut. Kappale oli mitäänsanomaton, sellainen, joka ei häiritse, jos se soi taustalla, mutta josta ei saa hirveästi irti.

Olen kuunnellut countrya aika vähän. Jenkeissä minulla oli kämppis, joka kuunteli sitä. Hän tykkäsi kuitenkin enemmän oikeasta countrysta kuin Shania Twain -tyylisestä country-popista.

Musiikki vaatii oman paikkansa. En ole juuri kuunnellut countrya sen jälkeen. Kämppikseni oli siitä musiikista innoissaan, ja pääsin siihen eri tavalla kiinni. Ei se toimi samalla lailla, kun ajan täällä pitkin Mannerheimintietä.

That Don’t Impress Me Much soi 1990-luvulla paljon. Se oli sellainen kappale, joka aluksi kuulosti hauskalta ja tarttuvalta, mutta lopulta se tuli joka tuutista.

1990-luvulla musiikkivideoita tuli katsottua Jyrkistä ja MTV:ltä. Kun muutimme vähän aikaa sitten, löysin kasan vanhoja vhs-kasetteja täynnä Yo! MTV Rapsista nauhoitettuja musiikkivideoita.

Kyllä musiikkivideoita yhä katsotaan, mutta katselutapa on muuttunut. Ennen MTV pyöri koko ajan. Nykyään katsotaan yksittäisiä videoita, joita jaetaan sosiaalisessa mediassa. Videoita ei enää näe niin laajalti, olivat ne sitten hyviä tai huonoja.”

Dua Lipa
New Rules
3,0

New Rules on Spotify-listojen kärkisijoilla keikkuva hitti englantilaisen Dua Lipan nimettömältä ensilevyltä. Kesäkuussa ilmestynyttä albumia on kypsytelty rauhassa, sillä ensimmäinen single siltä ilmestyi jo vuonna 2015.

”Tästä tuli heti mieleen, että kävelee South Beachilla flip-flopeissa, sellainen urbaani rantameininki. Tämä oli kuitenkin liian sekava. Kappale kuulosti vähän köyhän naisen Rihannalta. Tämä voisi soida kauppakeskuksen vaateliikkeessä. Se oli shoppailumusiikkia naisille.

Hyvien kappaleiden ei tarvitse edustaa jotain tiettyä genreä. Rytmi tekee minulle paljon. Basso on musiikissa olennainen elementti.

Musiikki on vähän kuin ruoka. Toiset rakastavat aurajuustoa, toiset eivät voi sietää sitä. Samoin musiikissa joillekin tietyt asiat toimivat ja tietyt eivät.

Myös sanoitusten sisältö on tärkeä. Pienenä kuuntelin paljon gangstaräppiä. Sitä tykkään fiilistellä yhä, vaikka oma arvomaailma ei ole yhtään sellainen. Asenne pitää olla musiikissa kohdallaan.

Olimme kesällä vaimon kanssa katsomassa Kaisaniemessä The Weekndiä, josta tykkäämme molemmat kovasti. Käyn kuitenkin tosi huonosti keikoilla. Festarikävijä en ole ollut koskaan. Vasta vanhempana olen saanut kiinni keikoilla käymisestä. Vaikka Weekndin keikka ei ollut mikään älyttömän hyvä, sai kuitenkin huomata, mitä musiikki livenä tekee. Se on upea asia.

Urheilutapahtumissa on vähän sama juttu. Ne ovat mieletön kokemus paikan päällä. Se on ihan eri asia kuin katsoa urheilua kotona televisiosta tai kuunnella levyä stereoista.”

Foo Fighters
The Sky Is a Neighborhood
7,5

The Sky Is a Neighborhood on toinen single syyskuussa ilmestyneeltä Foo Fightersin yhdeksänneltä levyltä Concrete and Gold. Albumin on tuottanut muun muassa Sian ja Adelen kanssa työskennellyt Greg Kurstin.

”Minulla ei ole mitään varsinaista suhdetta Foo Fightersin musiikkiin. 1990-luvulla räppi oli minulla niin isossa roolissa, että grunge ja vaihtoehtorock menivät aika paljon ohi. Tämä oli kuitenkin hyvä biisi.

Olen huomannut, että tykkään kappaleista, joissa on paljon dynamiikkaa. Sellaisista, joissa tulee aggressiivisempia kohtia ja sitten taas rauhoitutaan. Jos koko biisi olisi tykitystä, en pystyisi kuuntelemaan sitä.

Ihan pikkupoikana kuuntelin Guns N’ Rosesia ja Metallicaa, mutta kaikkein raskain metalli ei ole oikein ikinä toiminut. Perhepäivähoidosta muistan, kuinka perheen poika lainasi minulle Kissin ja Mötley Crüen levyt. Ne olivat minulle jo vähän liikaa. Tykkään kyllä yhä esimerkiksi Gunnareitten Welcome to the Junglesta. Se vie minut lapsuuteen.

Korispeleissä eivät soi We Will Rock Youn kaltaiset rock-anthemit samalla lailla kuin lätkässä. Enemmän korisotteluissa soi pop ja rap. Joillakin paikkakunnilla pyritään soittamaan sellaista musiikkia, joka toimii laajemmalle yleisölle. Myös maaotteluissa on laajempi skaala.

Kotimaan liigassa musiikki saattaa olla vähän yksipuolistakin. Joskus voi olla, että joku pelaaja on laittanut sinne iPodinsa soimaan. Seagullseilla on tosi hyvä juttu se, että meillä on oma dj. Silloin musiikissa on enemmän ajatusta.”

Jay-Z
4:44
8,8

4:44 löytyy Jay-Z:n kesäkuussa julkaistulta samannimiseltä levyltä. Albumi on raplegendan eräänlainen vastaus hänen vaimonsa Beyoncén Lemonade-levylle.

”Olen kuunnellut Jay-Z:tä paljon vuosien varrella. Vaimoni taas on ihan mieletön Beyoncé-fani. Hän oli kuullut tämän ensin, ja kappaleesta oli heti kauhea spekulaatio.

Näin Footnotes for 4:44 -videon, jossa Jay-Z juttelee miesten kanssa asioista, kuten mitä on olla musta mies Jenkeissä, ja miten käsitellä rakkautta ja suhteita naisiin. Tämän kappaleen julkaiseminen oli aika iso teko häneltä. Se on herättänyt paljon keskustelua ja se saa ihmisiä ajattelemaan asioista eri lailla.

Tätä biisiä ei kuuntele niinkään musiikin takia, mutta sen sanoma on voimakas. Arvostan todella paljon sen rohkeutta ja rehellisyyttä.

Nykyään Jay-Z on enemmän bisnesmies kuin artisti. Hän on kuitenkin hyvin ajan hermolla ja pelaa sitä peliä fiksusti. En tiedä, onko musiikki hänelle enää niin tärkeää kuin se, että hän on päässyt tuohon asemaan ja voi vaikuttaa sanomallaan asioihin.

Omalla uralla motivaatio pysyy yllä sillä, että rakastaa lajia. Meillä on vajaa puolitoistavuotias esikoispoika. Hänen myötään prioriteetit vähän muuttuivat. Koriksestakin tuli kivempaa taas. En laita itselleni enää samalla lailla paineita kuin nuorempana, vaan osaan nauttia pelaamisesta. Vaikka ikää alkaa olla, olen tällä hetkellä aika hyvässä tilanteessa.

Odotan innolla liigaa Seagullsin kanssa. Korisliigan mestaruus itseltäni vielä puuttuu. Se antaa aika paljon motivaatiota.”

Helsinki Seagulls pelaa kauden ensimmäisen kotiottelunsa Töölön Kisahallissa Salon Vilpasta vastaan 1.10. Lippuja ja lisätietoja löytyy joukkueen kotisivuilta.

Lisää luettavaa