”From the Northissa toimii kaikki se, josta Raised Fist parhaiten tunnetaan: häpeilemättömän tarttuvat ja raskaat riffit, ”Alle” Hagmanin vielä entistäkin kiukkuisempi huutolaulu ja yksinkertaisen tehokkaasti kantaa ottavat sanoitukset”, kirjoittaa Juha Wakonen arviossaan.
www.facebook.com/RaisedFistOfficial
Raised Fist
From the North
(Epitaph)
Arvosana: 8,0
Yksi varma kevään merkki on se, että punk alkaa kuulostaa helvetin hyvältä.
Jotenkin sitä aina vain käpertyy omiin ongelmiinsa kuin lämpimään huopaan koko likaisen harmaan ja loskaisen talven ajaksi. Vällyjen alla hämärässä biisien pituudet venyvät, särövallit kevenevät ja yhteiskunnallinen kritiikki tylsistyy pelkäksi eskapismiksi.
Mutta yhtäkkiä aurinko paistaakin taas silmiin ja kaduille lätäköiksi sulanut lumi kastelee tennarit sekä sukat. Sitä kiskottelee itsensä hereille ja huomaa, että maailma makaa vielä hullummin kuin nukkumaan mennessä.
Eksistentiaalisen kriisin vaihtamiseen perinteiseksi maailmantuskaksi sopii täydellisesti Raised Fistin uusin levy From the North. Se on juuri niin kiukkuinen ja tyly ja suoraviivainen kuin sopii odottaa. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, kun ruutia vain riittää.
Toisin sanoen From the Northissa toimii kaikki se, josta Raised Fist parhaiten tunnetaan: häpeilemättömän tarttuvat ja raskaat riffit, ”Alle” Hagmanin vielä entistäkin kiukkuisempi huutolaulu ja yksinkertaisen tehokkaasti kantaa ottavat sanoitukset. Ja kun yhtyeen edellisestä levystä on vierähtänyt aikaa jo yli viisi vuotta, turhautumista polttoaineenaan käyttävää energiaa riittää enemmän kuin kylliksi.
Veil of Ignorancea vaivasivat lähinnä aivan käsittämättömän latteiksi miksatut soundit. Onneksi tällä kertaa kaikki on toisin. From the North soi kovaa ja kirkkaasti, ja kaiken lisäksi sen kappalemateriaali on melko monipuolista.
Raised Fist imaiseekin riffeihinsä entistä enemmän vaikutteita rapmetallista, mutta ainakaan minua tämä ei haittaa. Poikkeuksetta levyn jokainen biisi saa menojalan heilumaan.
Ja kun kerran nyt ollaan taas hereillä, nostetaan ne nyrkit kohti taivasta.
Juha Wakonen