Yksi pitää äidistä, toinen tyttärestä. Velvet Revolverin Matt Sorumille eivät Guns N’ Roses -aikoina riittäneet edes äiti ja tytär, vaan hän otti vielä tädinkin mukaan sänkyyn. Seinäjoella tehdyssä samettirevolverihaastattelussa selviää myös mikä on Scott Weilandin lempiharrastus.
Teksti: Janne Flinkkilä, julkaistu Rumbassa 11–12/2007
Matt Sorum, 46, on pukeutunut farkkuihin ja nahkatakkiin. Päässään hänellä on Duff McKaganin lahjoittama lippalakki, jossa lukee ”In funk we trust”. Rockmiljonääri istuskelee Provinssirockin päälavan takana joenrannan terassilla Foster’s-tölkki kädessään kuin kuka tahansa kesähessu.
Mutta ulkonäkö pettää. Vuosi sitten Rytmi-lehdessä muisteltiin Guns N’ Rosesin Helsingin-visiittiä vuonna 1991. ”Pahin sikailija oli Matt Sorum, se oli todella härski jätkä. Yksi mimmi ei riittänyt, vähintään kaksi piti olla”, todisti tuolloin paikalla ollut toimittaja Semira Ben-Amor.
Lienee siis parasta ottaa haastatteluunkin mukaan kolmas pyörä. Hyvä ystäväni Jussi Helttunen esittelee Mattille itsensä: ”I’m Jussi. It’s like Johnny in English. You’re like Matti in Finnish.” Päälle hän puhuu jotain sekavaa Matti Vanhasesta. ”Sormusen Matti” nauraa. Ja suomalaiset eivät muka hallitse small talkia.
Havana Blackilla oli aikoinaan sama manageri kuin Guns N’ Rosesilla, Alan Niven. Kerron Mattille, että legendan mukaan Alan Niven yritti raiskata Havana Blackin laulajan, Hannu Leidénin.
”Sitä ei koskaan tiedä”, Matt sanoo naukuvalla äänellään ja katsoo Keke-lasiensa takaa ”kerro lisää” -ilmeellä.
Hän yritti kuulemma auttaa asiaa sujauttamalla Hannun drinkkiin pari ekstaasinappia.
”Alan on outo hahmo. Yritti aina viedä mun huumeita. Sanoin, että ei, sä et voi ottaa mun huumeita. ’Anna mulle kaikki sun kokaiinit!’ Sanoin, että haista vittu!”
Kun kerran Guns N’ Rosesiin päästiin heti alussa, kollegani on pakko kysyä, miten Matt suhtautuu yhtyeeseen nykyään. Hyväntuulinen rumpalismies käyttää ex-bändistään sanaa ”hän”, mitä voi pitää jo lausuntona sinänsä.
”Ihan coolisti. Hän tekee omaa juttuaan, ja me tehdään tätä juttua. Ei mulla ole mitään huonoja fi iliksiä, siitä on niin vitusti aikaa.”
Jokin aika sitten huhuttiin, että entinen Guns N’ Roses palaisi yhteen.
”No, törmäsin Axliin New Yorkissa, ja… You know, you know. Meidän välillämme on paljon jännitteitä. Enimmäkseen siinä on kyse vain bisneksestä, mikä on harmi. Vittu, Velvet Revolver on hyvä bändi. Me ollaan onnellisia, tullaan toimeen keskenämme, tullaan ajoissa paikalle ja soitetaan rock’n’rollia.”
”Jollain tasolla Guns N’ Roses oli niin hullu juttu; se oli niin isoa. Oli oma suihkukone, kaikilla oli omat limusiinit. Jengiä vain juoksi ympärillä, se oli vitun hullua”, Matt sanoo ja lisää: ”Sain kyllä paljon pillua, älkää ymmärtäkö väärin.”
”Mutta jossain vaiheessa tuollaisen keskellä menee vähän usvaiseksi. Se oli pökertynyt, outo rock’n’roll-hetki.”
Niin kuin tämäkin. Solisti Scott Weiland pärähtää paikalle kirjaimellisesti puskista. Hontelo koppalakkimies tuijottaa silmät tapittaen vieressä virtaavaa jokea.
”Oispa vapa. Pitäisi päästä kalastamaan”, Scott sanoo.
Matt vastaa reteästi, että ”we can fucking sort that shit out”. Kollegani neuvoo hyppäämään jokeen ja nappaamaan kalan paljain käsin. Scott kysyy, mitä kalaa täältä saa. Emme kehota häntä kokeilemaan ainakaan nyt, kun joessa virtaa ureaa ja kelluu pökäleitä.
”Ei, toi on puhdas vitun järvi”, Scott sanoo.
Ei se ole järvi, se on joki.
”Toi on puhdas järvi, keskellä ei mitään”, hän inttää ja könyää rantaan tutkimaan apajia.
”Tuo mies rakastaa kalastamista”, Matt sanoo. Sitten hän madaltaa ääntään: ”Älkää kysykö enää Guns N’ Roses -kysymyksiä, kun tuo mies on tässä. Hän ei pidä siitä.”
Miksi soitatte Guns N’ Rosesin biisejä?
”No, me soitetaan muutamia”, Matt vastaa. Eikä edes suutu.
Mutta miksi?
”Miksei? Mitä väliä.”
Eikö teillä ole omia biisejä?
”On, mutta jotkut haluaa kuulla niitä. Annetaan yleisölle, mitä ne haluaa. Uskon, että ensi vuonna me ei enää soiteta niitä. Kun saadaan toisen albumin biisit tehtyä tutuiksi, ne vähitellen putoavat setistä.”
Scott hoippuu takaisin rannasta. Hän kehuu pyydystäneensä joskus ”blue marlinin”, joka on vähän kuin miekkakala. Scott demonstroi, miten noin 40-kiloinen hujoppi pyydystää satojen kilojen painoisen vonkaleen. Ikävä kyllä se maistuu niin pahalta, ettei se Mattin mielestä ”kelpaa kuin meksikolaisille”.
Matt ehdottaa, että Scott voisi isännöidä tosi-tv-ohjelmaa, jossa viedään julkkiksia kalastamaan ”vittu mihin vaan, vaikka vittu Alaskaan”. Se olisi Scottin mielestä mahtavaa.
Vastarannalla joku valkopakarainen beta-uros rämpii ylös joesta. Scott katoaa samaan pusikkoon, mistä hän tulikin. ”Sori kun kaappasin teidän haastattelun!” puskasta kuuluu.
Alkukesän aurinko heijastuu silmiini Matt Sorumin legoista. Miten sinulla on noin valkoiset hampaat?
”Ai nämä? Tykkäätkö?”
Joo! Ovatko ne aidot?
”Eivät! Olen vetänyt liikaa kokaiinia, vittu, ne tippuivat pois! Ei ikinä kannata hieroa kokaiinia tänne (hinkkaa etusormellaan ikeniä ylähuulen alla). Siitä menee hampaat ihan vituiksi!”
Oletko koskaan ollut vieroituksessa?
”Oh yeah! Kahdesti. Kerran me oltiin samaan aikaan Scottin kanssa, kämppiksinä! Hän yritti päästä eroon heroiinista, minä kokaiinista, joskus vuonna 1998. Olin törmännyt Scottiin aikaisemminkin, mutta silloin me tutustuttiin kunnolla”, Matt sanoo ja pysähtyy miettimään. ”Me ei muuten koskaan taidettu käyttää huumeita yhdessä.”
Kun Scott liittyi Velvet Revolveriin, muut olivat kuivilla, mutta Scott oli Mattin mukaan ”fucked up”. Kellään heistä ei silti ole varaa tuomita ketään.
”Me ollaan kaikki oltu omina hetkinämme sekaisin. Me ollaan tosi kannustavia toisillemme, vaikka joku vähän repsahtaisi. Ollaan vaan, että ’hey man, pidä huolta itsestäsi.”
Oletko koskaan vetänyt övereitä?
”Luultavasti! Jouduin muutaman kerran sairaalaan, joo. Guns N’ Rosesin aikaan käytin ihan liikaa huumeita ja kuivatin itseni”, Matt kertoo ja käyttää sanoja ”dehydrating myself” yhtä arkisesti kuin mattimeikäläinen harmittelee paahtoleivän tippumista lattialle voipuoli alaspäin.
Siis mitä tapahtui? Niin kuin – slurps?
”Joo! Muhun piti pumpata kaliumia. Ehkä se oli yliannostus. Mutta en koskaan innostunut heroiinista, pääasiassa vedin vain kokaiinia, viinaa ja silloin tällöin pillereitä. Nykyisin yritän pysyä kohtuudessa. Ei ole hyvä olla sekaisin lavalla.”
Matt kaivaa rintataskustaan kortin. Sen toisella puolella on numerot yhdestä neljään, toisella lukee ”all sex maniacs pick three”. Kokeillaan. Viereisessä pöydässä istuu Sam Agency -ohjelmatoimiston Sami Peura seuralaisensa kanssa. Toinen heistä valitsee kakkosen, toinen nelosen. He eivät siis ole todistettavasti seksihulluja.
Matt, sinä et ehkä käyttänyt yhtä paljon huumeita kuin muut Guns N’ Rosesin jäsenet, mutta naisia kohtaan olit kuulemma pahin sika.
”No, me oltiin kaikki sikoja.”
Mikä oli inhottavinta, mitä teit?
”Olin kaksien kaksosten kanssa. Laitoin ne nuolemaan toisiaan, mikä oli tavallaan aika inhottavaa”, Matt sanoo ja nauraa räkäisesti päälle.
”Ja sitten ehkä äiti, tytär ja täti samaan aikaan.”
Tässä vaiheessa jopa kollegani sanoo, että kuulostaa iljettävältä.
”Täti oli vähän lihava, mutta äiti ja tytär olivat aika kuumia. Mulla on ollut aika monta äiti ja tytär -tiimiä. Se oli hienoa aikaa. Vähän outoa kylläkin. Hähähä!”
Onko sinulla mitään kontaktia todellisuuden kanssa? Koska pesit viimeksi omat pyykkisi?
”Ei. En pese omia pyykkejäni. Mulla on poju, joka pesee pyykkini.”
Käytkö ruokakaupassa?
”Joo, tykkään käydä ruokakaupassa”, Matt sanoo, mutta keksii yhtäkkiä: ”Tykkään käydä viinakaupassa! Siellä on kivoja pulloja ja viinejä! Mutta käynkö ruokakaupassa? En. Mulla on kotona assistentti sitä varten.”
Voitko kävellä kadulla ilman, että kukaan tunnistaa?
”LA:ssa voin, ketään ei kiinnosta paskaakaan. Silloin tällöin joku tunnistaa, mutta kun ajattelee vaikka Slashia, kaikki tietävät hänet. Olen enemmän incognito.”
Matt lisää, että hänen on kieltämättä helpompi saada bänditaustansa ansiosta vaikkapa pöytä ravintolasta. Hänen on pakko kertoa vielä yksi ammattinsa luontaisetu.
”Nussin yhä tyttöjä, jotka ovat ihan liian nuoria minulle, enkä tiedä miksi. Ehkä se liittyy siihen, että olen bändissä.”
Matt ei ole koskaan ollut päivätöissä. Nuorukaisena hänen lyhyt pestinsä huoltoasemalla tyssäsi kuulemma siihen, kun hän ”tankkasi ilmaiseksi kaikkien nättien tyttöjen autot”. Itse hän luettelee omistavansa ainakin Mercedes-Benzin 460-hevosvoimaisen E55:n, joka on ”hämäävästi tavallisen sedanin näköinen mutta fast as shit” ja vuosimallin –63 punaisen Corvetten. Hankinnassa ovat Aston Martin DB9 ja Ferrari F430.
Hollywoodissa autoilusta puhe kääntyy luontevasti Paris Hiltoniin. Matt on luonnollisesti tuntenut hänet jo 16-vuotiaasta.
”Me asutaan samalla kadulla. Näen häntä välillä ulkona. Kiva tyttö, tykkään hänestä. Moni vihaa häntä, mutta tiedättekö mitä: jos te olisitte vitun rikkaita ja haluaisitte vittu bailata joka yö, vitut siitä. Itsekin bailaisin joka yö. Ja bailaankin!”
Matt uskoo, että Paris Hiltonin vankeustuomio oli varoittava esimerkki, koska Paris on roolimalli ja Yhdysvalloissa on paha rattijuoppo-ongelma.
”Paris asuu vain neljän–viiden minuutin päässä paikasta, jossa hän bailaa. Hän on ajatellut, että niin lyhyen matkan voi kyllä ajaa. Useimmat onnettomuudet sattuvat viiden minuutin matkan päässä kotoa, se on fakta. Hänellä pitäisi olla kuski!”
”Tiedän, mistä on kyse. Olen ajanut kännissä, mutten tee sitä enää. Jos olen kännissä lähdössä baarista kotiin, soitan jollekin, että saat sata taalaa, jos heität mut. Sitä kuvittelee voivansa mennä ulos ja ottaa vain muutaman, mutta tiedän, etten voi ottaa vain muutamaa. Haluan vittu kymmenen!”
Kuulostaa suomalaiselta.
”Yeah, tiedän! Kun olin Helsingissä, siellä jengi oksenteli ympäriinsä.”
Kollegani ehdottaa, että ehkä Matt voisi jäädä tänne tutustumaan paremminkin suomalaiseen dokauskulttuuriin.
”Hähähä! Olisi kyllä coolia löytää joku kiva tyttö. Tykkäsin äskeisestä haastattelijasta. Hän oli söpö.”
Paljastettakoon, että hän oli tv:stä tuttu Sonja Kailassaari. Kysyn, haluaisiko Matt hänen puhelinnumeronsa. Matt mutisee jotain, mistä erottuvat sanat ”banging in the woods”.
Lienee viimeisen kysymyksen aika. Koska sait viimeksi pillua?
”Muutama päivä sitten. Lontoossa, Englannissa. Unkarilainen tyttö. Täydellinen vartalo. Täydellinen.”