Notkea Rotta tiputti nimestään ”Notkean” ja marssittaa tuoreen Atomirotta-yhtyeensä Tavastialle lauantaina. Hanna Karpio kyseli hieman uuden kokoonpanon erikoisuuksista.
Teksti: Hanna Karpio, kuva: Napoleon Digital
Radio Helsinki myönsi Aurinkoon-biisille kesähitin arvonimen ja biisi komeilee nyt Yle-X:n listan kärjessä. Miltä tuntuu?
”Todella hyvältä! Uutta kamaa on duunattu paljon, mutta se tuli yllätyksenä, että ihan ensimmäisellä julkaistulla singlellä päästään listasijoituksille. Ei tätä osannut ollenkaan odottaa.”
Onko Notkea Rotta nyt lopullisesti telakalla vai onko Atomirotassa kyse lyhyestä projektista, jonkinlaisesta välituuletuksesta?
”Ei missään nimessä. Notkea Rotta on big band, jonka kanssa mennään verkkaisemmin, omaan tahtiin, koko ison jengin aikataulujen ja mahdollisuuksien mukaan. Se saaga jatkuu aivan varmasti. Tällä hetkellä kuminenä on kuitenkin Mazdan takakontissa ja kaikki keskittyminen Atomissa. Debyyttilevy Atomirotta I on viilausta vaille valmis ja ilmestyy 7. marraskuuta. Toinen albumi, Atomirotta II, on luvassa keväällä. Uutta materiaalia on tullut niin paljon, että sitä oli pakko saada jo ulos. Atomin matka on vasta alullaan, aika näyttää, minne se kaveri päätyy.”
Mitä uutta ja poikkeavaa Atomirotalta on odotettavissa?
”Atomirotta on erittäin kokeileva ja konseptivapaa yhtye. Uutta materiaalia on paljon ja sitä on aivan laidasta laitaan. Nyt mennään biisit edellä ja katsotaan, mitä tulee. Voi olla, että tehdään punkia, funkya, poppisbiisejä, bluesia tai vaikka countrya, ihan mitä vain, aina kuitenkin sen Atomi-blenderin läpi vatkattuna. Useista biiseistä on hirveä määrä eri versioita. Ne voidaan jättää silloin hautumaan ja huomata myöhemmin, että god damn, nyt palataan alkuperäiseen ideaan.”
”Mulle sanoittajana uutta on myös se, että siinä missä aiemmin on ollut kyse levyjen mittaisesta tarinasta, jossa samat tyypit esiintyvät ja kehittyvät, laitetaan nyt kipale kokoon ja se on siinä. Yksi laulu on yksi stoori, ja levy on nippu näitä yksittäisiä lauluja. Yhden tarinan voi tehdä vaikkapa teepannusta ja seuraavan naapurin Erkistä, joka kolaa lunta katolta. Siis perinteistä biisinkirjoittamista.”
Tulevalla debyyttialbumilla on vierailijoina rokkareita Michael Monroesta Sami Yaffaan. Millaista oli työskennellä heidän kanssaan?
”Levyn äänitykset tehtiin vierailijoiden suhteen aika lailla täsmäiskuina. Paljon tehtiin etänä: laitettiin tiedostot menemään ja annettiin vierailijoiden funtsia, mitä niistä tulee mieleen, mikä voisi toimia. Monroe tai Yaffa saattoi sitten vain pelmahtaa meidän studiolle ja alettiin laittaa hommaa kasaan. Kyseessä on maailmanluokan sällejä, jotka ovat kuitenkin musiikin nöyrimpiä palvelijoita. Ei jäädä rypistelemään vaan annetaan musan määrätä, ei egojen. Senhän takia tässä kuitenkin ollaan.”
”Monroeta pyydettiin soittamaan rokkisaksofonia ja huuliharppua, joissa se on tunnetusti ihan kipee, ja siinä sivussa se innostui laulamaan himmeitä Funcadelic-falsetteja ja vaikka mitä täysin spontaanisti! Täydellinen sukellus musan syövereihin. Vastaavasti jos kelataan, että tämä kappale tarvitsee vaikkapa kukkopilliä, hommataan tyyppi joka handlaa sen. Jos esimerkiksi muistetaan sen samaisen naapurin Erkin soittaneen hyvin kukkopilliä viime kesän puutarhajuhlissa, niin pyydetään sitä vierailemaan albumille. Yritetään pitää räppänät auki ja mielikuvitus kahlitsemattomana kaiken suhteen.”
Kuinka paljon Rane Raitsikan vaikutus näkyy Atomirotan linjassa?
”Erittäin paljon! Raitsikka on kauhonut loputtomasti omasta laaristaan ja tuonut Atomirottaan perinteisen biisinkirjoituksen ja melodisuuden. Itselläni ja Pajulaaksolla on lähes 20 vuoden lähiörap- ja konemusiikkitausta, jossa yleensä ensin tulee looppi-biitti-äänimaailma erilaisia sampleilla. Niiden päälle alkaa sitten rakentua itse biisi. Meillä on Raitsikan kanssa siis lähes päinvastaiset lähtökohdat ja biisintekotavat, joten kyseessä on todella jännittävä keitos.”
”Kaksi erilaista tapaa yhdistyy. Aurinkoon on malliesimerkki tästä. Siinä oli ensin pohjalla rujo rumpuluuppi, räpit ja kertsi. Rane kutoi siihen ympärille sävelmän ja jukoliste, että toimii. Ja tässähän vasta opetellaan tätä hommaa!”
Miten oma suhteesi musiikin tekoon on muuttunut? Onko jotain opittu?
”Atomirotta on ollut jo tähän mennessä tosi hyvä ja ravisteleva retki. On päästy uudelle alueelle ja paukuteltu rajoja. Notkeassa Rotassa on kyse enemmänkin blastaavasta konseptirapista, jossa pääpaino on tarinan papatuksessa ja sen kuljettamisessa. Atomirotan kanssa ollaan kuitenkin avoimempia ja enemmän musiikin vietävissä.”
”Atomirotta johdattaa, tehdään sitä mistä satutaan sillä hetkellä diggaamaan ja annetaan musiikin tapahtua. Jos tuntuu, että tästä biisistä tulee punkia, niin tehdään punk-biisi tai vaikkapa sitten vaikka se illan viimeinen hidas. Antaa palaa vain, fiiliksen mukaan.”
Mitä artisteja tai levyjä olet viime aikoina kuunnellut?’
”Niitä on ihan sikana. Tänä kesänä on ollut uudelleen tehokuuntelussa Peter Toshin klassikkoalbumi Equal Rights. Se oli ihan järjettömän kovaa kamaa teinivuosina, kun hengattiin stadikalla ja kesät olivat loputtoman pitkiä. Voi olla, että albumi nousi taas esiin kuluneen kesän ennätyshelteiden ansiosta. Studiossa oli ainakin hikipisaroiden suhteen ehta Jamaica-fiilis!”
Atomirotta esiintyy Tavastialla lauantaina 23. elokuuta, liput 11,50 €.
Atomirotta I julkaistaan 7. marraskuuta.