Toimittaja Teemu Purhonen alkaa isännöidä Rumbablogissa omaa palstaansa, jolla on paneutuu kaikenlaisiin musiikkiteknisiin asioihin jotka nyt sattuvat sillä hetkellä mieltä askarruttamaan. Ensi töikseen Purhonen haastelee vuoden virallisiin rock-lupauksiin lukeutuvaa yhdysvaltalaista Red Fangia ennen bändin keikkaa Madridissa.

Teksti: Teemu Purhonen, kuva: Kuva: ©Rexroad-Higgins

15 minuuttia myöhässä haastattelusta, onnittelen itseäni noustessani metron portaita ylös aurinkoiseen talvipäivään Madridissa. Ei paha, sillä eihän Espanjassa kukaan ole koskaan ajoissa yhtään missään.

ILMOITUS (SISÄLTÖ JATKUU ALLA)

La Riviera –nimen itselleen ansainneen keikkapaikan ulkopuolella on yllättävän paljon väkeä jo tähän aikaan. Ovien pitäisi aueta vasta parin tunnin päästä, mutta paikalliset rokki-ihmiset parveilevat Mahou-oluttölkkiensä kanssa ja yrittävät muodostaa jonoa parhaansa mukaan.

Marssin rakennuksen taakse, missä Mastodon-leiri nauttii valtavasta savukkeesta suut virneessä ja silmät punaisina kuin tomaatit.

Marssin rakennuksen taakse, missä Mastodon-leiri nauttii valtavasta savukkeesta suut virneessä ja silmät punaisina kuin tomaatit. Takaoven luona, Mastodonin ryhmän takana, moppitukkainen ja parrakas pultsari polttaa lähes loppuun palanutta tupakkaa puoliksi asvaltilla istuen ja puoliksi seinään nojaten. Pian aivoparkani onnistuu lähes mahdottomassa ja ilmoittaa kyseessä olevan ilmiselvästi Red Fangin toinen kitaristi Bryan Giles. Miehen habitus on suoraan bändin hupaisista musiikkivideoista. Ainoana erona lienee se, ettei tyhjiä kaljatölkkejä näy missään. Kädessä näkyy vain kolapullo, sekin tyhjänä.

Esittelen itseni ja pahoittelen myöhästymisestä. Bryan vaikuttaa skarpilta ja toteaa, että haastattelun voisi hoitaa tässä ulkona tupakkaa poltellen. Se on kuulemma tupakoinnin ainoa hyvä puoli, voi tehdä haastattelun ulkona savuke suussa. Pesunkestävän, selvästikin elämää nähneen rockmiehen nauru tulee syvältä, ja se kuulostaa kuin naurun välistä voisi minä hetkenä hyvänsä irrota Beavis & Buttheadista tuttuja hokemia.

Mutta potaska sikseen.

Red Fangin piti näin toisella Euroopan kiertueellaan (osuvasti Mastodonin lämppärinä) päätyä myös Suomen kamaralle – kahdesti. Toisin kävi. Oregonin Portlandista kajahtava bändi päätti jättää Suomen väliin tulli- ja lauttasyistä. Helsingin ja Tampereen keikoille hankittiin Ghost Brigade, joka ei koskaan ole huono valinta, mutta siitä huolimatta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kaikui pettymysten kuorot. Buu!

“Ensi kerralla sitten”, kuuluu rouhea nauru jostain villin spurguparran tienoilta.

“Olisimme tietenkin halunneet tulla Suomeen, mutta tällä kertaa se ei vain olisi ollut meille taloudellisesti järkevää.”

Bryanin mukaan keväällä on hyvä mahdollisuus kokeilla uudelleen, sillä silloin karavaani on tulossa uudestaan Suomen tienoille. Keikkapäiväkin on tätä kirjoittaessa varmistunut. Red Fang nähdään Tavastialla tallikaverinsa Black Tuskin kanssa 24. huhtikuuta. Sitä ennen Red Fang osallistuu esimerkiksi jälleen kerran loppuun myydyllä Roadburn-festivaalille, jonne tänäkin vuonna kasautuu sekalainen sakki laahaavan möykkämusiikin diggareita.

Juttu jatkuu seuraavalla sivulla: