Kuulimme hälyttäviä uutisia, että Helsingin Töölössä iät ja ajat sijainnut Soitin Huttunen olisi kadonnut. Selvitimme, mitä oikein tapahtuu.
Teksti: Anna-Maija Lippu, kuva: Jenna Pietikäinen
”Rock ’n’ rollia vuodesta 65”, lukee kyltissä Caloniuksenkadulla. Sen ohessa sijaitseva liiketila on kuitenkin tyhjä. Soitin Huttunen has left the building.
Petri Walli, Ben Granfeldt, Andy McCoy ja oikeastaan kaikki pääkaupunkiseudulla toimineet rockmuusikot on nähty liikkeessä ostoksilla. Hiljattain kaupan oveen kuitenkin ilmestyi lappu, jossa kerrottiin, että toiminta siirtyy pienempiin tiloihin. Näinkö vaikeaa on soitinkaupoilla nykyään?
Asia vaati lisäselvittelyä. Otimme yhteyttä omistaja Lasse Huttuseen.
”Vuodesta 1940 siinä osoitteessa oli isoisäni suutarinverstas. Isäni oli muusikko, ja kyllästyttyään kiertue-elämään hän perusti siihen nykyisellä nimellä toimivan liikkeemme vuonna 1965”, Huttunen muistelee kauppansa alkuaikoja.
Liike tyhjensi varastoaan helmikuun lopulla alennushinnoin. Nyt on luvassa parin kolmen kuukauden tauko ennen uusiin tiloihin muuttamista.
”Uutta sijaintia ei vielä tiedetä, mutta jonnekin kantakaupunkiin asetutaan. Tyhjiä liiketiloja kun on nyt tarjolla enemmän kuin koskaan”, Huttunen toteaa.
”Ensin muutto tuntui haikealta, mutta nyt se tuntuu helpotukselta. Viimeiset seitsemän vuotta ovat olleet sen verran vaikeita kivijalkaliikkeiden alalla. Suunta on ollut vain alaspäin. Edelliset neljä vuotta olen ollut töissä joka päivä, ilman yhtään vapaata.”
Enimmäkseen vakituisista kävijöistä muodostuva asiakaskunta ehti jo huolestua liikkeen jatkosta.
”Asiakkaat ovat reagoineet sympaattisesti ja ymmärtäneet tilanteen vaikeuden. He ovat vain kyselleet, että ei kai liike katoa kokonaan. Mutta emme ole missään nimessä poistumassa täysin.”
Soitinkauppojen ja ylipäätään kivijalkaliikkeiden tilasta on syytetty niin nettikauppoja kuin maahantuojiakin. Huttunen ei kuitenkaan yhdy näihin teorioihin.
”Ei se maahantuojien tai nettikauppojen syytä ole. Nettikaupat eivät ole vaikuttaneet tilanteeseemme enää muutamaan vuoteen. Se on vain se lama. Kaikki kivijalkakaupat ovat joko lirissä tai todella lirissä. Olen nähnyt monta lamaa elinaikanani, mutta se, mikä tässä lamassa on outoa, on sen pitkä kesto”, Huttunen huomauttaa.
”Yleensä ne menevät ohi parissa kolmessa vuodessa, mutta tämä on kestänyt jo seitsemän vuotta.”
Nykyään ihmiset ostavat vain tarvitsemansa ja mahdollisimman halvalla, mikä johtaa Soitin Huttusen kaltaisten yritysten hiipumiseen. Huttunen kuitenkin myöntää, että joitain asioita olisi voinut tehdä toisin.
”Aloimme vähentämään uuden tavaran myyntiä liian myöhään. Tilattiin uutta tavaraa, kun olisi pitänyt keskittyä käytetyn tavaran myymiseen sekä soittimien kunnostamiseen ja korjaukseen, mikä on alunperin ollut lähtökohtamme.”
Tulevaisuutta kohti lähdetään uudistuneella konseptilla.
”Ei tilanteen parantamiseen ole yhtä poppakonstia. Aiomme luopua rumpujen myynnistä ja laajentaa kitara- ja kitaratarvikekokoelmaa. Panostamme myös korjaus- ja huoltopalveluun. Se on ollut ainoa asia, minkä kysyntä on ollut nousussa viime aikoina”, Huttunen kertoo.
”Ei tämä lama ikuisuuksia kestä. Uskon, että jossain vaiheessa kivijalkaliikkeet lähtevät taas nousuun.”