”Jättivaginat toimivat hienosti sateessa!” – Sideways sanoin ja kuvin

Sideways – 17.–18.6.2016 Helsinki

Samu Hintsa

Teksti: Jean Ramsay, Anna Brotkin, Tuomas Aflecht, kuvat: Samu Hintsa, toimittanut: Jean Ramsay

Rumban ihmenelostiimi kahlasi läpi kaksipäiväisen festivaalin joka alkoi PJ Harveyn stadionkonsertin oheistapahtumana ja päättyi vanhatestamentilliseen vedenpaisumukseen. Matkalle sattui karikkoja virvokkeiden ja välipalojen muodossa, mutta haastavista olosuhteista riippumatta myös hienoja musiikillisia elämyksiä.

Ydinkaksikko Jean ”Old Spice” Ramsay ja Anna ”Tall Spice” Brotkin saivat tukea Tuomas ”Yung Spice” Aflechtin hiphop-osaamisesta ja Jukka ”Drunk Spice” Hätisen old skool -gonzahtavammasta heittäytymisperehtymisestä. Tämä olikin tarpeen, sillä noroviruksesta juuri festivaalin alla parantunut Ramsay ei ollut ihan täydellä vahvuudella mukana.

”Sadeways”-hellittelynimellä ristimämme kovan onnen festari käydään alla läpi teemaan sopivalla tavalla, eli eräänlaisena kriisiryhmän debrieffauksena. Sävy on keskusteleva, ja kipukohtiin pureudutaan liikaa hyssyttelemättä ja varomatta.

Raportti purkautuu takautuvasti. Lopussa Old Spice ja Yung Spice yrittävät laulaa toisensa suohon.

Lauantai, tai miten selvisimme vedenpaisumuksesta

JH: ”Arvostin sitä, miten festariorganisaatio tiedotti asioista läpinäkyvästi ja teki päätöksiä varmasti melkoisen paineen alla. Samalla vähän hassua, että myrskykaaos ja asioiden hoidon vuolas kiittely ovat syrjäyttäneet itse asian, eli typistetyn ohjelman ja oliko siellä lauantaina jotain nähtävääkin.”

JR: ”Mä lähinnä söin ja join lauantaina, elettyäni vedellä ja suolakekseillä kolme päivää. Mara Ballsin Kap Horn -purjehduksen ehdin ulkolavojen keikoista katsoa alusta loppuun, Westerlundia ja Yaria mahduin kuuntelemaan viimeisen biisin, ja sitä r’n’b-tätiä (Kelela) siellä fire trapissä kaks ekaa biisiä. Ja Lush!”

sideways03

JH: ”Tämä Jeanin mainitsema fire trap -lava, ilmeisesti siis toi Warehouse? Sain pahaa silmää aika lailla rynniessä oven suuhun tiiviisti pakkautuneen ihmismassan läpi kohti Circleä. Ja olin vielä ennustuksissani täysin oikeassa: miksauskopin tienoilla oli miltei väljää. Älkää jääkö oviaukkoon pönöttämään, kiitos. 34-minuutinen referaatti-Circle toimitti, hittikimara tuli kuin pikakelauksella, ilman introverttiväliosia.”

AB: ”Warehouseen muodostui tosiaan outo suma siihen oviaukolle, jonka jälkeen ne eivät päästäneet ketään sisään. Olin Kelelan keikalla siellä eturivissä ja sinne olis mahtunut kymmenen tyyppiä mun ympärille tanssimaan. Suomalaiskansallinen ”oma tila” on vähän turha läppä festareilla. Rohkeasti sisään vaan!”

TA: ”Sidewaysillä tosiaan tapahtui kaikki mitä ei pitänyt. Yhden pääesiintyjäksi kaavaillun lento siirtyi. Kaksi esiintyjää peruttiin kokonaan. Muuttuneessa aikataulussa oli silti se onni matkassa, että se mahdollisti katsomaan paria muuta nimeä. Toisaalta taas vastaavasti tuli päällekäisyyksiä. Lauantaina näin ihan hyvin keikkoja: SMC, Mykki Blanco, Peaches, Kelelasta puolet, Cherrien kokonaan ja illan päätteeksi Zombit.”

AB: ”Joo, kyllähän vuoden 2016 Sideways jää mieleen säästä. Mäkin olen kyllä sitä mieltä että hienosti hoidettu, eihän noille kukaan mitään mahda.”

JH: ”Paikalle lauantaina vaivaantuneet tuntuivat kuitenkin olleen liikenteessä – yllättävää kyllä – oikealla asenteella ja keliin varustautuneena. Peachesin keikalla aika ajoin melkein unohtui kollektiivisesti, että miten marraskuun syleilyssä oltiin. Veikkaan että Peachesin nyt jo huikeasta lavasirkuksesta jäi kelin takia osa toteuttamatta, mutta tarpeeksi härskiä menoa oli mieltä lämmittämään.”

AB: ”Olen yllättynyt miten vähän sade lopulta vitutti. Auttoi miettiä että what would Baby Spice do? eli laittaa tolppakengät jalkaan. Ei mene vesi sisään, voi bailata huoletta lätäköissä ja kaupan päälle näkee lavalle paremmin kun on 10 cm tavallista pidempi.”

Juomat, mittatilavuusyksiköt ja hinnat

JH: ”B-Smokeryn seitanhampparia syödessä soi ZZ Top, joten oli safkakokemuksena 6/5. Perjantaina en sitten syönytkään mitään, mutta verrattain edullisia viinipulloja meni senkin edestä. Tai onko 32 euroa viinipullosta edes verrattain edullinen? Siltä se tuntui, mutta kertooko se enemmän minusta ja festarihintoihin turtumisesta?”

sideways06

AB: ”Mustakin se viinipullohinta tuntui halvalta! Ehkä tähän kalliit hinnat -mantraan on jo turtunut.”

JR: ”Ei se kyllä edullinen ole, mut jos 33 cl:n kaljat on jotain 7 euroa, niin onhan se nyt siihen verrattuna halpaa, jos siis kamaa menee family size -volyymeissä.”

”Kuten sanottua, keskityin lauantaina lähinnä tähän Sidewaysin gastronomiseen tarjontaan. Lauantain parhaat esiintyjät olivat mun kirjoissa: Jädelinon kookos-basilika-jäätelö, Paleman chilimakkarat ja Levantin falafel avocado roll.”

”Peachesin missaaminen harmittaa, mutta ei vaan pystynyt, veto kummiskin niin pois edellispäivien jäljiltä, ja kun vihdoin sai vähän safkaa niin meinas kuolla väsymykseen.”

TA: ”Peaches oli ainoa johon yleisö takariviä myöten keskittyi täysin. Epäilen sen johtuvan hyvin pitkälti vähäpukeisista ihmisistä ja mietin, että riittäisikö pelkkä musiikki siihen. Onko sillä tosin väliäkään?”

”Omasta mielestäni kahvi oli kohtalaisen hintaista. En tiedä olinko ainoa, joka sitä joi. Todennäköisesti, mutta ainakin sitä sai nopeasti. Perjantaina onnistui vielä mainion jääkahvin juonti, mutta lauantaina olin jo liian jäätynyt sisältäni.”

sideways09

JH: ”Perjantain tavoitteeni: kova känni. Toteutui. Bongasin Instagramista itseni Radiopuhelimien pitissä. Söin: en mitään. Ostin: Kaksi pulloa viiniä ja sata kaljaa.”

JR: ”Oma perjantain juomasaldo: ED-energiajuoma (en koske näihin tavallisesti, mutta nyt piti vatsaflunsssasta toipuvan saada virtaa jostain), Bavaria 0,0% -”kalja” kuvottavan kinkkimönjän kanssa ja kahvia Pauligin kiskasta. Ja autolla kotiin.”

”Hello keski-ikä my old friend.”

Peaches, vaginat ja Mykki Blanco

AB: ”Peachesista en juurikaan välitä, mutta show oli viihdyttävä. En ollut jotenkin yhtään tajunnut että sillä on tollanen kasarirock-laulusoundi. Jättivaginat toimi hienosti sateessa!”

JR: ”Tuossahan se otsikko tuli: Jättivaginat toimi hienosti sateessa! Clickbait!”

AB: ”Tähän jotain ilmankosteusläppää vielä niin ollaan asian ytimessä.”

JH: ”Pakko vielä tosta kelistä jutella hetki, sillä Mara Ballsin keikassa oli kyllä jotain surullismielisen summaavaa. Sade piiskasi vaakatasossa suoraan piskuisen lavan sisään, kitaran melankolinen murina karkaili tuulen matkaan, mutta bändi teki kaikkensa rokatakseen yleisöä. Kliseisillä summauksilla ’työvoitto’ ja ’only in Finland’.”

sideways14

JR: ”Sanoisit Hätinen siis, että Mara Ballsin keikan aikana tiivistyi jotain indierockin soittamisen pohjoisista ulottuvuuksista, eli inherenteistä kulttuurisista latauksista ja ilmastollisesta lasikatosta, joka maasta ponnistavaa suomalaista autotalli-muusikko saattavat vaivata?”

JH: ”Juuri näin.”

TA: ”Perjantaisella Eevil Stöön keikalla sade taas tuntui kuuluvan koreografiaan. Olen varma, että en olisi nauttinut siitä siinä määrin, jos vettä ei olisi tullut sillä tahdilla.”

AB: ”Sama ilmiö havaittavissa Mykki Blancon keikalla: tyyppi twerkkaa ilman paitaa vaaleanpunaisissa röyhelöhousuissa lavalla ja yleisö seisoo kaatosateessa. Jotenkin tuntui, että Mykki hyppäsi stagelta alas ainakin osittain osoittaakseen solidaarisuutta sateessa seisovalle yleisölle. Se oli muutenkin hieno keikka. Artisti ns. antoi kaikkensa ja yleisö huomasi sen. Tulee hyvä mieli kun joku ei vedä pelkkää rutiinikamaa vaan vaikuttaa tosissaan olevan läsnä keikalla.”

”Jos en ihan väärin nähnyt niin siellä taisi olla Noah Kin lavalla myös? Mykki Blancon keikalla siis. Tietääkö joku ovatko ne soittaneet ennenkin yhdessä keikkoja vai oliko tää joku spessujuttu?”

TA : ”Ihmettelen, että onko Noah kuunnellut niin paljon kyseistä artistia, että toimi siksi niin hyvin. Vai onko tässä joku pidempi harjoittelu ollut kyseessä? Ainakin omasta mielestä homma sujui hemmetin hienosti. Mykki tosin taisi antaa aina välillä jotain ohjeita?”

AB: ”Joo, näin kävi. Mutta hyvin toimi! Suomi maailmankartalle! Hyvä Noah Kin!”

Food, glorious food

JR: ”Oikeastaan pitää sanoa, että suurinta pettymystä aiheuttanut peruutus lauantaina oli se, että kaikki se vaivalla koottu kojujen ja herkuttelujen ja drinkkien maailma jouduttiin purkamaan, ja jengi veti kosteaa kylmää burgeria markan muoviteltassa kuin Nummirockissa konsanaan.”

AB: ”Itsehän en syönyt alueella mitään. Aina kun olis ollut nälkä niin en ehtinyt jäädä jonottamaan. En osaa sanoa mitään muuta kuin että hyvältä tuoksui joka paikassa!”

”Kelela oli mulle itselleni festarin odotetuimpia artisteja. Harmillisesti (ilmeisesti sääolosuhteista johtuneiden muutosten takia) se soitti vaan puolen tunnin setin lauantaina. Näin Kelelan Kutosella viime vuonna ja toimi luonnollisesti paremmin pidemmällä setillä. Siellä Warehousessa soundit puuroutui, lauluista ei saanut mitään selvää ainakaan siinä ihan edessä. Ei ehkä akustiikaltaan paras mahdollinen venue.”

sideways05

JR: ”Joo ne bassot oli melko… vatsaakouristavat. Ja just se on se firetrap. Itse en suostunut sinne sisään toistamiseen tuossa väenpaljoudessa, varsinkin kun siinä oli rent-a-cop ovella pitämässä aidan kanssa jengiä ulkona (ja väistämättä myös toki sisällä). Mut joo, autenttiset warehouse-vibat.”

JH: ”Sori, mutta mekin jäätiin jauhamaan lauantaista. Muistatteko perjantain? Se oli se päivä jolloin myös aurinko näyttäytyi, iltapäivällä tarkeni jopa T-paitasillaan.”

”Töölön Ketterään suhtauduin skeptisesti, mutta aurinko, muheva basso ja aivan helvetin itsevarmasti esiintynyt kopla toimitti täydellisen startin festarille.”

Keskiketterää; Töölön Ketterää

TA: ”Tämä oli nyt neljäs kerta kun näin Töölön Ketterän keikkailevan ja en uskoisi, että yhtye olisi voinut onnistua paremmin. Hetken Teurastamolla oli nimittäin todelliset grimebileet ja ainoa asia jota loppupeleissä olisin korjannut, olisi ollut esiintymisen ajankohta. Sama tunnin tai pari myöhemmin ja myös useampi silmäpari olisi todistanut keikkaa.”

”Turhista nihkeilyistä pois. Ketterän livekunto on parantunut ja parantunut kerta kerran perään ja nyt se oli jo rutiininomaisen hyvä. Materiaalia ei liikaa ole, joten puolentunnin esityksestä oli saatu niputettua todella tiivis paketti. Sen verran tuli urbaania grimerytmiä vakuuttavaan tahtiin, että festarifiiliksen sai päälle välittömästi. Paikalle oli myös tullut Pianomies, josta tietysti plussaa.”

”Ketterällä on julkaisematonta kamaa, jota he ovat soittaneet ainoastaan keikoillaan. Biisien tyylit vaihtelee sopivasti ja rap-ähkyä ei tule missään kohtaa. Settilista on näin lyhyestä kestosta huolimatta monipuolinen. Sekä Matti8:lla, että Sonnylla on paljon enemmän lavakarismaa kuin monella rutinoituneemmalla tekijällä. Handshakingiltä lähti yhdessä vaiheessa Ludoo-biisin biitti liian aikaisin soimaan. Asia onnistuttiin kuitenkin kuittaamaan niin, että sitä voi jopa arvella hieman tarkoituksen mukaiseksi.”

”Sideways oli Töölön Ketterän ensimmäinen festarikeikka. Eikä se tämän paremmin olisi voinut mennä. Mikäli yhtye nähdään ensi vuonna vastaavissa kekkereissä, voinee olettaa aikataulun olevan jo hieman myöhäisempi.”

PerJantai Harvey

JH: ”PJ Harvey oli itselle se suurin pettymys. Valtavalla lavalla nähty keikka Primaverassa edellisen albumin jälkeen oli intensiivisyydessään jotain aivan muuta. Nyt jäi itselle fiilis tällaisesta keski-ikää lähestyvien piknik-vierailijoiden näyttäytymiskokoontumisesta artistia myöten.”

AB: ”Perjantaista muistan että aurinko paistoi kun saavuin alueelle. Ihan kesäfestaritunnelma! PJ Harveyn keikasta harmittaa ettei ollut screenejä ja että oli niin hiljaisella. Mun vieressä seiso jengi, jotka suunnilleen kuiskaili toisilleen, mutta silti teki mieli sanoa että voitteko olla vielä vähän hiljempaa jotta kuulen mitä PJ ja bändi hönkäilee. PJ Harveyn yleisö oli vakavaa ja ilmeetöntä kuin jossain verohallinnon yleisötilaisuudessa. Surullisimmat naamat näkyi perjantaina PJ Harveyn keikalla. Eikä siinä vaiheessa edes satanut!”

sideways21

TA: ”PJ Harvey taisi olla festareilla se artisti, joka oli pakko nähdä, mutta ei tainnut siltikään olla ihan jokaiselle numero yksi? Ainakaan itse en saanut kertaakaan juonesta kiinni. Eikä tuntunut saavan ympärilläni moni muukaan.”

JR: ”Joo, toi oli tommoinen PJ Harveyn stadionkeikka, jonka yhteydessä oli yhden päivän kahden päivän tapahtuma ja jälkiruoaksi Sodoman ja Gomorran tulva ja maailmanloppu + jotain räppiä.”

AB: ”Oonko nihkee jos mua vituttaa vähän jos artisti ei sano mitään? En vaadi mitään puolen tunnin monologi -välispiikkejä mutta jotenkin, äh? Joo. Oon niin vanhanaikainen että tykkään kun tervehditään.”

JR: ”Uusien levyjen insulaarinen ja vakavamielinen materiaali oli jöötinä yksinkertaisesti vaan liian haastavaa festarikontekstiin. Kymmenmiehinen bändi oli paradoksaalisesti vähemmän kuin osiensa summa: voisi kuvitella että Mick Harveyn, Tindersticksistä tutun Terry Edwardsin, James Johstonin ja Alain Johannesin kaltaisista maestroista saisi irti jotain muuta kuin näin tasapaksua harmautta. Ukot kuulostivat aikaa sitten suljetun hiilikaivoksen colliery-bändiltä. Uusista biiseistä ainoastaan When Under Ether (yhdeksän vuoden takaiselta White Chalk -albumilta –toim. huom.) hengitti sellaista latautunutta tunnelmaa, jolle Harveyn maine perustuu.”

JH: ”Samaa mieltä tuosta bändistä. Aiemmin näkemäni PJ:n triokokoonpano oli vangitseva.”

JR: ”Kontrasti uuden verettömän materiaalin ja klassikoiden välillä korostui entisestään kun encoreiksi heitettiin verevä 50ft Queenie, Down by the Water ja To Bring You My Love.”

”Artisti olisi voinut heittää nämä lihapalat yleisölle hieman aiemmin, tai edes sanoa jotain ennen lyhyttä kiitosta juuri ennen niitä. Toki olisi dramaattinen tunnelma kärsinyt, mutta nyt sateiselta kentältä katsottuna se oli vaan too little too late.”

”Muutenkin tuli vaikutelma että on jonkunlaisen kollektiivisen psykoosin keskellä. Kentällinen keski-ikäisiä ihmisiä seisoo kyllästyneen näköisenä ja yrittävät hampaat irvessä nauttia jostain, koska vierustoveritkin yrittävät. ’Tää on nyt nii kova juttu ja ekaa kertaa Suomessa ja Nick Caven entinen tyttöystävä ou mai gaad’. Valkkaria kuluu ja kertakäyttöiset sadetakit suhisevat.”

”PJ Harvey otti asiakseen kantaa itsekritiikittömän vanity-saksofonin töräyttelyn asiaa tuhatpäisen yleisön edessä. Purskahdin kontrolloimattomaan nauruun niiden kahden avausbiisin tööttäyksen kohdalla. Harvoin on mitään noin epämusiikillista esitetty noin suurelle yleisölle. Tuli ihan Van the Mania ikävä. Joo, niin huono.”

Oulu on kaupungin nimi

JH: ”Oulu-maininta: Hebosagil on 2010-luvun Radiopuhelimet. Ja lisäksi Radiopuhelimet on 2010-luvun Radiopuhelimet. Joten valtakunnassa on meluisan rockin osalta kaikki hyvin.”

AB: ”Yksi mun henkilökohtaisia kohokohtia oli perjantai-iltana Susanne Sunfdførin keikka Park Stagella. Satoi ja oli pimeää, eli täydellinen keli niille synkille rakkauslauluille ja syntikoille. Siellä oli myös ilahduttavan paljon faneja paikalla jotka osasi sanat, joten pääsi syntymään sellainen sopiva bailupaikka siihen lavan eteen. Susannekin oli nyt parempi kuin syksyllä Köpiksessä, jossa se kiukutteli ja vaikutti siltä että olisi ollut mieluummin kotona kutomassa sukkia. Nyt se oli jotenkin suhteellisen liekeissä soittamisesta. Ja onhan ne biisit sairaan hyvää popmusiikkia. Muutamasta biisistä oli tehty myös ilahduttavan vaikeasti tunnistettavat sovitukset.”

sideways10

TA: ”Viagra Boysista tuli fiilis, että koitetaan vähän liiaksikin lädimeininkiä. Ei jotenkin lähtenyt missään kohtaa liikkeelle. Saatan toki olla väärässä ja turruttanut aivoni vastaavanlaisella Slavesillä.”

AB: ”Perjantaina olin puoli tuntia katsomassa Gettomasaa. Hyvin tuntui toimivan yleisöön. Itselle tuli tosi vanha olo.”

TA: ”En nähnyt Masaa, mutta olen havainnut silti tosi hyväksi live-esiintyjäksi. Myös Warehouse taisi olla aika tukossa? Khidiä en nähnyt myöskään. Mun mielestä oli aika omituinen päällekkäisyys, että Atomirotta, Khid ja Flatbush Zombies on samaan aikaan. Oikeastaan jokainen artisti on sellaisia, joille olisi voinut odottaa samaa yleisöä?”

Eevil Stöö ja Nuoren Derrickin uskomaton vehje

TA: ”En ollut nähnyt Eevil Stöötä livenä aiemmin. Nuori Derrick, Iso vauva Jeesuksen tuottaja, astelee lavalle. En ole ikinä ollut keikalla näin hämilläni. Vettä alkaa tulla kuin saavista kaataen, mutta Nuori Derrick hymyilee kuin olisi juuri vankilasta päässyt Gucci Mane. Nuoren Derrickin hymy on miltei häiritsevän leveä ja miehellä on ranteessaan jokin laite.”

”Ymmärrän hyvin pian, että ranteessa on laite, jolla Nuori Derrick säätelee biittejä. Tai siis toteuttaa dj:n työtään. Tilanne vain on uusi minulle ja selvästi monelle muullekin. Kun Derrick painaa ensimmäisen kerran ranteesta biitin pauhaaman kuuluu yleisöstä ’vittu mikä vehje, aivan mahtava jätkä’. Keikka on viimein alkanut, mutta se alkaa sillä, että Nuori Derrick paukuttaa biittejä kaatosateessa.”

”Oli myös Eevil Stöön aika astua lavalle. Stöö tanssi kuten Stöön keikalla tanssitaan. Tavallaan moshaten, mutta niin hitaasti ettei hiukset edes huomaa pään liikkuvan. On aika aloittaa keikka, yleisö oli täysillä mukana jo alusta asti. Eevil Stöö kyllä räppäsi nuottitelineen takana, kuten tiesin hänen tekevän, mutta silti keikalla oli tunnelmaa. Todennäköisesti se oli toimivan duon ansiota. Eevil Stöö on mystinen hahmo. Tai kuten itse sen sanoi: Mariah Careyn ja Ol’ Dirty Bastardin risteytys: puoliksi kuollut, mutta helvetin kaunis. Nuori Derrick taas on se viileä dj, joka nyt vaan sattuu hallitsemaan musiikkia ranteensa kautta. Niin hämmästyttävältä kun se kuulostaakin. Nuori Derrick pitää elon keikassa: hymyilee edelleen liiankin leveästi, pyörii ympäri lavaa, tuplaa Stöön riimejä, mutta samalla myös näyttelee ne. Kuin pantomiimikko. Stöö taas on paikallaan, välillä hytkyy, välillä huudattaa yleisöä – olemalla hiljaa. Kaikki tuntuu tarkasti käsikirjoitetulta, mutta silti niin autenttiselta.”

sideways23

”On myös mielenkiintoista, jo levyiltäkin tuttu namedroppaus. Eevil Stöö on kolmesta listaykkösestään (!) huolimatta edelleen maineeltaan ug-artisti. Miehestä ei tiedetä oikein mitään, eikä kuulukaan tietää. Se tekee siitä jotenkin kihelmöivän jännittävää, kun Eevil Stöö tipautteleekin maineikkaita nimiä kuten Mariah Carey, Kanye West tai Gucci Mane. En tiedä onko se siinä, että nämä ovat minulle ja ilmeisesti myös yleisölle tuttuja artisteja, vai juuri se, että Eevil Stöön ei tavallaan kuuluisi viljellä niitä. Hahmon, jonka voisi olettaa luuhaavan jossain kellarissa punomassa juoniaan. Samalla kun todennäköisesti myös silloin leveästi hymyilevä Nuori Derrick availee viinipulloa ja säätää biittejä ranteessa olevaan laitteeseen.”

”Huomasin pohtivani liian syvällisiä, mutta toisaalta ne ovat jotain mitkä kuuluvat Stöön keikkaan. Stöön keikalla kun on niin lämpimiä aiheita kuin elämä ja kuolema. Ja ne kuolemattomat riimit, jotka jäävät elämään.”

”Tai sitten se kaikista arvaamattomin hetki. En tiedä, että mitä kaiken tämän taustalla oli. Kesken kaiken Eevil Stöö vaihtoi sukat ja kengät. Onko Stöö lanseeramassa oman sukkamalliston? Yleisössä erästä tv-tähteä vahvasti muistuttava henkilö intoutuu huudattaman muita paikalla olijoita: ’Stöö vaihtaa sukat, Stöö vaihtaa sukat!’ Kaiken aikaa taustalla soi biitti, joka on otettu settiin mukaan vain tätä operaatiota varten.”

”Eikä ne ainutlaatuiset hetket olleet vielä tässäkään. Kesken keikan saamme todistaa myös Eevil Stöön edellä mainittua tanssityyliä, kun kuulemme ’noidan käsikirjan’. Eevil Stöö kysyy, että haittaako jos biitti päätyy levylle. Eli mitä ilmeisimmin Eevil Stööltä on piakkoin tulossa levy ja Nuori Derrick todennäköisesti sen tuottaa.”

”Myös muita luottokäsiä keikalla nähtiin, kun sekä Aztra että Koksu Koo tulivat vetämään yhteiskappaleensa.”

”En olisi ikinä uskonut todistavani tällaisessä kelissä näin villiä keikkaa. Yleisössä oli aivan uskomaton, lähes poikkeuksellinen tunnelma ja Stöökin innostui loppua kohden aina vain railakkaampiin ruumiin liikkeisiin. En ole ollut keikalla, jossa joku heittää yleisöstä jotain lavalle. Tai sitten en ole huomannut. Stöö kiitti miestä, joka heiton suoritti. Stöö kertoi toivoneensa sitä jo Tavastialla, mutta kenestäkään ei kuulemma ollut siihen. Sen päätteksi Stöö pyytää, ettei miestä heitetä alueelta ulos.”

”Olen käynyt usealla rock-keikalla, mutta olen todistanut moshpittejä silti vain grimekeikoilla. En odottanut kokevani sellaista Stöön keikalla. Tämä oli eittämättä kovin keikka jota olen todistanut pitkään aikaan.”

AB: ”En nähnyt Eevil Stöön keikkaa, mutta ilahduttaa ajatus Eevil Stööstä ja Mariah Careysta yhdessä.”

Ty Segall & the Muggers

JR: ”Ty Segall oli aivan toisesta maailmasta kuin PJ Harvey. Energiaa, vauhtia ja vaarallisia tilanteita, taidokkaita ja luovia sovituksellisia ratkaisuja. Jonkun biisin aikana huomasin ajattelevani, että tältä tuntuisi nähdä Won’t Get Fooled Againia soittava The Who, ekaa levyä edeltävä Sex Pistols ja priimakauden Guided by Voices. Samalla lavalla. Samaan aikaan. Edes kaatosade ei latistanut tätä.”

AB: ”Kävin myös katsomasssa tuon Ty Segallin ja se oli mun kirjoissa kyllä kanssa 5/5.”

Gasellit

TA: ”Gasellit olin nähnyt aiemmin kaksi kertaa, mutta en vielä kertaakaan festarilla. Joten siinä mielessä oli tilanne taas uusi. Jos Töölön Ketterästä on nousemassa takuuvarmasti hyvä live-esiintyjä, on Gasellit ollut sitä jo kauan.”

”Gaselleissa on piristävintä se, että miten hyvä henki heillä tuntuu olevan. Välispiikit luovat kaverillisen fiiliksen, tuntuu kuin jäsenet oikeasti rupattelisivat keskenään. Keikka vaan sattuu olemaan menossa. Silti siinä ei tule ulkopuolinen fiilis, tavalla tai toisella joku jäsenistä kääntääkin kontaktin yleisöön. Esimerkiksi, Hätä-Miikka on huolissaan materiaalin vanhuudesta kun Päkä taas katsoo tilanteen johtuvan ainoastaan nykyhetken striimauspolitiikasta, jolloin sinkkuja ’pitäisi’ julkaista kahden kuukauden välein.”

sideways07

”Gaselleista huomaa, että jäsenillä on laajalti musikaalista lahjakkuutta. Keikoilla on aina selkeä draaman kaari ja piristävää on myös se, etteivät ne aina etene täysin samalla tavalla. Tällä kertaa oli niputettu mielenkiintoisesti niin uusia kuin vanhempiakin kappaleita.”

”Gasellien keikasta tuli todella hyvälle tuulelle. Tietysti siinä oli joitain samoja temppuja mitä aina. Esimerkiksi Ime huiluu -biisin biitinvaihdos ei enää yllätä, mutta innostaa se silti.”

”Gasellit on myös siinä mielessä erikoinen tapaus, että se sopii estoitta myös Sidewaysin tapaiselle vaihtoehtoiselle festarille, mutta voi myös esiintyä niiden ’koko kansan nimien’ joukossa.”

Explosions in the Sky

JR: ”Teksasin post rock -pioneerit olivat altavastaajan asemassa: vettynyttä asfaltti- ja valkkari-peltoa kyntämässä tunti sen jälkeen kun pääesiintyjä-keisarinnan uudet vaatteet ja vintage-instrumentit oli viety sateelta suojaan.”

”Hienoisilla soundi-ongelmilla käynnistynyt keikka kasvoi eksponentiaalisesti juuri sellaiseksi, mitä festarikeikka parhaimmillaan on: jokseenkin tuntematon bändi voittaa yleisön puolelleen hurmaavalla asenteellaan.”

”Huumaavien vyörytysten ja itkettävän kauniiden melodisten pätkien välissä pysyvimmän muistijäljen teki yhtyeen jäsenten hymyt, kun sateen piiskaama yleisö alkoi päästä aallonharjalle ja antautua musiikin vietäväksi. Katsoin taakseni ja näin monta silmät kiinni musiikin tahdissa huojuvaa onnellista naamaa. Meitä ei ollut silloin enää paljoa, itse pääsin ongelmitta kävelemään viidenteen riviin, ja siitä käsin yhtyeen koko paletti iski päin näköä täysillä.”

Flatbush Zombies

TA: ”Keli oli todella huono ja ilmeisesti Atomirotta oli vetänyt puolelleen melkoisen määrän yleisöä. Olisin mennyt vanhaan aikatauluun viitaten itsekin. Nyt oli tilanne eri ja Zombit veivät voiton. Onneksi. Tämä oli kolmas mieletön keikka lauantaille. Olisi sitä saattanut olla Atomirottakin, se jää nyt salaisuudeksi.”

”Kuten mainittua, Zombit eivät olleet keränneet kovinkaan suurta yleisömassaa osakseen. Se oli asia jonka räppärit nostivat esiin jo alkumetreillä katkoakseen pienetkin vihjeet siitä, että olisi luvassa jotenkin huonomman luokan show, päinvastoin.”

”Flatbush Zombies ei ollut raptähtien joukko jota on tultu joukolla seuraamaan. Eivätkä he edes käyttäytyneet niin. Flatbush Zombies heitti keikan ’meille’. Zombies oli jollain tavalla jatkuvasti kontaktissa yleisöön. Oli melkein normaalimpaa, että vähintään yksi jäsenistä oli poissa lavalta.”

sideways18

”Zombiesin musiikki ei ole agressiivista, se ei saa riehaantumaan. Se on hidastempoista, miltei syvällistä räppiä, vaikka sanoitukset pysyvätkin hyvin savuisissa tunnelmissa. Livenä asia oli täysin eri.”

”Räppäreiden esiintyminen oli aggressiivista, asialleen täysin omistautunutta. Meechy Darkoa ei kiinnostanut, satoiko vai paistoiko. Eikä sen jälkeen ketään muutakaan.”

”Mitä keikasta edes sanoisi enempää?”

”Usein toistuneet acapellat olivat täynnä latausta, moshpit käynnistyi ilman musiikkia ja jäsenet kävivät niin monta kertaa yleisön luona, että sekosin laskuista. Ainoastaan dj pysyi omalla alueellaan, mutta ei todellakaan paikallaan.”

”Flatbush Zombies olisi ansainnut suuremman yleisön. Flatbush Zombies esiintyi kuin olisi ollut kiertueensa suurin yleisö. Ilmassa oli yhteisöllisyyden tunnetta. Jotain minkä vain harvat todistivat ja sitten se loppui.”

AB: ”All in all musta oli ihan törkeän hyvät festarit siihen nähden, että a) keli oli painajaismainen, b) keikkoja aikaistettiin, myöhäistettiin, peruttiin ja lyhennettiin, ja c) jengillä oli samaan aikaan norovirus. Näillä spekseillä luulisi syntyvän pelkkää kuraa, mutta mä ainakin viihdyin hyvin ja näin melkein kaiken mitä oli suunnitellutkin, ei ryysistä, ei jonoja. Kaikki toimi.”

sideways29

TA: ”Ei olisi voinut olosuhteisiin nähden paremmin mennä. Se oli lähellä katastrofia, mutta ammattimainen tiimi kyllä hoiti sen. En kuullut kenenkään valittavan sateesta. Sehän oli lopulta lauantaina vain pukeutumiskysymys.”

AB: ”Sen vielä haluaisin sanoa että olin Sidewaysissä tappiin asti. Citymanin keikka 2.45-3.30 Kattilahallissa never forget.”

”Kävin siellä Kattilahallin ovella jo puoli yhden aikaan katsomassa, mutta en jaksanut jonottaa. Varttia vaille kolme ei ollut luonnollisesti mitään vaikeuksia kävellä suoraan sisään.”

”Tajusin siinä kesken keikkaa että olin edellisen kerran istunut noin 12 tuntia aikasemmin. Ei ihme että särki.”

”Mutta hieno keikka oli, vaikkakin aika vähän väkeä.”

”Ja niin se oli ohi.”

Kiitämme:
– Lyhyitä jonoja viiden aikoihin, auringonpaistetta, yleistä fiilistä mikä katastrofielokuvissa on ensimmäisen puolen tunnin aikana
– Monipuolista bändikattausta
– Lauantain uskomatonta järjestelyllisen palapelin suvereeniä jonglöörausta

Moitimme:
– Päätöstä siirtää päälava keskelle kentän päätyä (viimevuotinen sijoittaminen toiseen nurkkaan loi amfiteatterimaisen tilan, johon tuntui mahtuvan enemmän ihmisiä ja näkyvän lavalle paremmin)
– Plaza- ja Alley-lavojen vierekkäisyyttä (akuutti skitsofrenia, jos näiden kahden välissä seisoi esimerkiksi Ty Segall vs. Ranger -ottelua seuratessa)
– Warehouse-pullonkaula

Bubbling under:
– Lisäksi oli harmittavaa, että viime vuonna ruoka ja viini -painoitteiseksi festivaaliksi profiloituneella Sidewaysillä ei ollut missään kattavaa karttaa alueen ravintoloista ja baareista.
– Eventmoren appia pitää myös hioa: kesti ikuisuuksia sivujen latautua, haluaa joka välissä bluetoothia päälle, artistit eivät ole aika- tai edes aakkosjärjestyksessä ja listaa tukkii muutenkin bändien sekaan sotkettu ”alueohjelma”.
– Miksi tämän termin (alueohjema) pitää olla viemässä tilaa jokaisen yksittäisen asian edessä, vaikka nämä olisi voinut siirtää omaksi alasivukseen

Kuvagalleria: