Länkkärikimaraa ja kylmiä väreitä – Ennio Morricone Helsingissä

Yksi elokuvamusiikin suurista, Ennio Morricone, tarjosi yhdessä 200-henkisen sinfoniaorkesterinsa kanssa ikimuistoisen elämyksen Hartwall-areenalla marraskuussa 2016. Alun perin maaliskuulle 2016 suunniteltu konsertti siirtyi 88-vuotiaan säveltäjämaestron heikentyneen terveyden takia, mutta onneksi ainutkertaista uusintaa ei jouduttu odottamaan kuin reilu puoli vuotta.

02.12.2016

Ennio Morricone
30.11.2016
Hartwall-areena, Helsinki

Morriconen The 60 years -konsertti oli komeaa kuunneltavaa. Parhaimmillaan se vyöryi valtavina kylmiä väreinä niin ylitsevuotavasti, että salin tunnelma oli sitä kuuluisaa käsin kosketeltavaa ja ainutlaatuista.

img_4766

Moni katsoja – itse mukaan luettuna – odotti illalta eniten spaghettiwesternien ikonisia teemoja. Ennen puoliaikaa yleisön tunnetilaan ladattiinkin sähköä länkkärikimaralla, jonka ensitahdit löi nostalgisen loistelias The Good, the Bad and the Ugly – Main Theme (Hyvät, pahat ja rumat, 1966). Nostatusta jatkoi kaihoisaakin kauniimpi Once Upon a time in the West – Jill’s Theme (Huulihappukostaja, 1968) upeine kuoro- ja sopraano-osuuksineen ja illan korkeimpiin sfääreihin ylsi odotetusti The Good, the Bad and the Ugly – The Ecstacy of Gold, joka tarjoiltiin peräti kahteen kertaan, jälkimmäinen encoreissa.

img_4779

Ennio Morricone on säveltänyt huiman määrän musiikkia pitkän uransa aikana, peräti yli 500 elokuvaan. Vaikka italialainen pieni suuri mies on suurelle yleisölle parhaiten tuttu juuri western-teemoista, on hän halunnut tuoda juhlakiertueellaan esille myös laajemmin musiikkiaan – osittain jopa liian vahvasti. Ohjelmassa kun oli mukana myös riitasoinnuista rakennettuja jännitysteemoja ja muuten taiteellisempia, vähemmän tunnettuja valintoja, jotka olisivat vaatineet paremmin toimiakseen ehdottomasti visuaalisuutta mukaansa.

img_4809

Vuoden 2015 Hateful Eight oli vielä sen verran tuoreessa muistissa, että sen ruudinkatkuiset tapahtumat pystyi näkemään sulkemalla silmänsä. Muutamaan otteeseen musiikki jäi kuitenkin valitettavan irralliseksi ja hieno tunnelma pääsi hetkeksi katkeamaan.

Eniten jäin itse kaipaamaan pääteemaa elokuvasta For a Few Dollars More (Vain muutaman dollarin tähden, 1965) ja lähikuville ja kaksintaistelupatsasteluille uuden ulottuvuuden antaneen Huuliharppukostajan pääteemaa. Myös otoksia Kill Bill (2003, 2004) -elokuvista olisi mielellään todistanut livenä – odotinkin mm. L’Arenan kajahtavan encoren viimeisenä.

img_4833

Kokonaisuutena Morriconen konsertti oli todella hieno. Settilistan parasta antia olivat westernien lisäksi useampi todella kauniin hauras jousiadagio, joiden vietäväksi oli helppo antautua. Lähes loppuunmyydyn areenan yleisö osoitti suosiotaan useaan otteeseen seisaaltaan. Encoren aikaan soitantaa johtanut Mr. Morricone sai tehdä kolme kertaa kirjaimellisesti käännöksen takaisin puikkoihin.

Lisää luettavaa