Mike Patton: ”Reunionit ovat iljettäviä”

Italiankielisen viihdemusiikkilevyn tehnyt Mike Patton saapuu heinäkuussa Joensuun Ilosaarirockiin kertaalleen jo kuopatun Faith No Moren kanssa. Siitä huolimatta, että hänestä reunionit ovat yleisesti ottaen ”perseestä”.

Teksti: Laura Haapala, kuva: Jay Blakesberg

Mike Pattonin italoiskelmälevy Mondo Cane sai hiljattain Rumbassa Kimmo K. Koskiselta täydet viisi tähteä.

Bolognassa ex-vaimonsa kanssa vuosia asunut, italiaa sujuvasti puhuva Patton tietää, että monta italialaishittiä on aikoinaan levytetty käännösiskelminä suomeksi. Kesällä 2008 hän kävi Suomessa esittämässä tulkintojaan Joensuun Ilosaarirockissa. Keikka oli yksi ensimmäisistä Mondo Cane -esiintymisistä ja Pattonin mukaan hyvää harjoitusta.

”Oli todella hermostuttavaa tulla esittämään sellaista musiikkia rockfestivaaleille keskelle metsää. Epäilin, että siitä voi tulla täysi katastrofi. Haluaako rockyleisö muka kuulla tällaista materiaalia?” Patton kertoo.

”Vastaanotto oli hämmästyttävä. Esimerkiksi yksi festivaalin työntekijä, iso ja tatuoitu rastapää, tuli keikan jälkeen kyyneleet silmissään kertomaan keikan olleen yksi kauneimmista, suloisimmista ja inspiroivimmista esityksistä, mitä hän on koskaan nähnyt. Palaute oli todella koskettavaa.”

Ilosaaren Mondo Cane -keikka vaati pitkän valmistautumisen. Lavalla nähtiin Pattonin ja italialaismuusikoiden ohella Joensuun kaupunginorkesterin soittajista koottu Ilosaarirock Sinfonietta.

Festivaaleilla liikkui huhuja, että Patton olisi viettänyt italialaismuusikoidensa kanssa kokonaisen viikon pohjoiskarjalaisessa mökkimaisemassa. Pattonin mukaan näin ei valitettavasti tapahtunut. Matka oli hyvin työpainotteinen.

”Olen suuri saunafani, joten toivoisin näin käyneen. Tosiasiassa treenasimme tiiviisti, ja pääsimme saunomaan vain yhtenä iltana. Tapahtuman promoottorit olivat todella vieraanvaraisia, ja eräs heistä kutsui meidät kuuden päivän väsyttävän harjoitteluputken jälkeen mökille järvenrantaan viettämään saunailtaa. Se oli yksi parhaista hetkistä koko kiertueella. Tunsimme olomme ihan natiiveiksi, sillä hetkellä oli mahdotonta muistaa, että olemme oikeasti rundilla. En voi kiittää Ilosaaren ihmisiä tarpeeksi. En odottanut niin lämmintä vastaanottoa, viikko oli huikea.”

Mondo Canen ohella Pattonin lukuisista yhtyeistä kiertuehommissa on tällä hetkellä Faith No More. San Franciscossa vuonna 1981 perustettu, metallia, funkia ja soulia sujuvasti yhdistellyt yhtye teki paluun vuosi sitten, vaikka bändi oli pitkään sitä mieltä, ettei reunionia koskaan tapahdu. Pattonin mielestä bändien paluut ovat yleisesti ottaen ”perseestä”, vaikka hän on nyt itsekin reunion-kelkkaan hypännyt.

”Reunionit ovat iljettäviä, arvaat varmaan miksi. Tähän kohtaan saat kirjoittaa suuhuni mitä tahansa sanoja, perusteluita reunionien inhoamiselle ei ole vaikea keksiä. Siksipä vastustimmekin paluuta pitkään. Totesimme kuitenkin lopulta, että haluamme tehdä uusintaoton vanhoista ajoista. Haluamme tehdä asiat eri tavalla, paremmin ja kunniakkaasti. Jos haluaa tehdä arvokkaan paluun, ei voi soittaa staattisia liukuhihnakeikkoja, vaan kappaleisiin on löydettävä uutta syvyyttä.”

Pattonilla on kokemuksia Suomesta myös Faith No Moren riveistä. Miestä naurattaa edelleen, kun hän muistelee ensikosketustaan suomalaisiin festivaaleihin Nummirockissa vuonna 1990. Keikka oli niin myöhään aamuyöllä, että oli vaikeaa pysyä hereillä siihen asti. Seurue oli lähdössä jatkamaan matkaa keikan jälkeen, kun lähtöä odotteleva Patton käveli ympäri festivaalialuetta.

”Maasto oli aavemaisen sumun peitossa, ja näin oranssipukuisia tyyppejä keräilemässä roskia. Lähemmäksi päästyäni huomasin, ettei siellä keräiltykään roskia, vaan käänneltiin sammuneita ihmisiä ympäri, etteivät he kuole omaan oksennukseensa. Olin todella vaikuttunut! Järven ympärillekin oli vedetty aita, etteivät ihmiset käy humalassa hukkumaan. Se on edelleen hulluin festivaalikokemukseni”, Patton naureskelee.

Lue koko haastattelu Rumbasta 8/10. Lehti on myynnissä 11.6.–1.7.

Faith No More Joensuun Ilosaarirockissa 18.7.