Nousussa: Aino Venna – Draamanarkkari tunnustaa riippuvuutensa

26.12.2012

”Kreikkalaista tragediaa voi kirjoittaa ilman, että oikeasti tappaa isänsä ja nai äitinsä”, sanoo Aino Venna. Surullisen kohtalon kokeneita artisteja arvostava laulajatar ei halua itse elää sydän särkyneenä.

Teksti: Saku Schildt, kuva: Nelli Palomäki

Draamanarkkari” – sillä termillä Aino Venna kuvailee itseään. Eikä pohjustusta asialle tarvitse hakea artistin esikuvaluetteloa kauempaa.

Edith Piaf varttui kasvattityttönä bordellissa, hänen ainoa lapsensa kuoli kaksivuotiaana ja elämänsä rakkaus myöhemmin lento-onnettomuudessa. Elvis oli rockin kuningas kunnes muuttui tokkuraiseksi, Las Vegasissa esiintyneeksi kummajaiseksi. Billie Holiday raiskattiin 11-vuotiaana, myi itseään 13-vuotiaana ja kuoli päihteiden tuhoamana ihmisrauniona 44-vuotiaana. Ja kaikki he ovat Aino Vennan vaikutelistalla.

Kun asia nostetaan esille, Venna naurahtaa ja sanoo, että sama juttu mainitaan hänen yhteydessään turhankin usein. ”Yritätkö olla uusi Edith Piaf?” kysytään Suzette-kesähittinsä ranskaksi laulaneelta helsinkiläisartistilta.

”Haluan tähdentää, etten tahdo verrata omaa musiikkiani vaikka Piafiin. Sehän olisi teennäistä”, enimmäkseen englanniksi esiintyvä Venna sanoo.

”Eikä Suzette ole lainkaan Edith Piafin tyylinen kappale. Sehän on enemmän sellainen renkutus, mitä katusoittajat soittavat Pariisissa.”

Venna lisää, ettei ole sujuvasta ulosannistaan huolimatta koskaan asunut Ranskassa. Kielitaito on tarttunut opinnoista ja kiinnostuksesta eurooppalaiseen populaarikulttuuriin, erityisesti elokuviin.

Kun Vennan idolit ovat järjestään myyttien kyllästämiä suuruuksia, haluaisiko hän itsekin olla laulaja, josta kerrotaan sydämeenkäypiä urbaanilegendoja? Venna hymähtää.

”Eipä elämä ole ollut minulle mitään vastoinkäymisten vyöryä. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion kasvattina kaduilla eläminen on minulle vierasta. Ehkä siksi minulle on kehittynyt tämä draamanarkkarin luonne”, hän vastaa.

”Artisti voi kuitenkin päästä kuulijan ihon alle ilman raskasta elämänkohtaloakin. Yona on tästä hyvä esimerkki. Hänellä on sellainen empaattinen herkkyys tosi korkealla.”

Arvostus menee toisinkin päin. Yona näki Vennan soolokeikalla Helsingissä Oireklubilla ja valitsi tämän henkilökohtaisesti lämmittelijäkseen viimesyksyiselle Tavastian-keikalleen. Yona kertoo ”huumaantuneensa” Vennan lauluäänestä.

”Oireklubin keikan jälkeen kotonani soi vähän aikaa repeatilla Ainon versio Elviksen Can’t Help Falling in Lovesta. Myöhemmin näin Ainon Libertessä ja rohkaisin häntä kasaamaan itselleen bändin. Haaveilin myös tuottavani hänen levynsä, mutta se olisi voinut tapahtua vasta aikojen päästä. Onneksi hän on omatoiminen nainen”, Yona kertoo ja jatkaa:

”Ainon Tavastian-esitystä en nähnyt, kun olin niin täpinöissäni omasta keikastani. Näkemäni Ainon keikat olivat raukeita, huumaavia, jopa hieman vaarallisen tuntuisia. Aivan kuin olisi ollut jossain vanhassa bordellissa tai aistisi tunnelmia entisistä elämistä.”

Musiikkipainotteisen peruskoulun käynyt mutta aikuisena elokuva-alan opintoihin keskittynyt Venna siis aloitti musisoimisen yksin. Tavastian-keikan alla kasattu bändi löytyi hänen mukaansa hyvinkin yllättävien sattumusten kautta.

”Osa muusikoista oli vanhoja tuttuja, osa ihan uusia tuttavuuksia. Kontrabasisti Erik Michelsenin kanssa olin käynyt aikaisemmin keikoilla ja perkussionisti Ville Pystysen tunsin pitkän ajan takaa, mutta poimin hänet mukaan käytännössä kadulta. Huomasin hänet soittamassa katumuusikkona Kallio Kipinä -tapahtumassa ja kysyin, tuletko mukaan”, Venna naurahtaa.

”Aika tuntemattomia oltiin aluksi, mutta vuodessa meille on ehtinyt kehittyä jo aika tiivis perhemeininki. Tavastian jälkeen päätimme alkaa heti nauhoittaa biisejä. Teimme ep:n, josta Stupido kiinnostui, ja meillä oli niin kova hööki päällä, että jatkoimme saman tien äänittämistä. Bändi on ollut oikeastaan koko olemassaolonsa ajan studiossa.”

Tuore Marlene-albumi rakentui Vennan mukaan tekijälleen erityisen rakkaan nimikappaleen ympärille. Mitkä ovat draamaa arvostavalle Aino Vennalle tyypillisiä laulujen aiheita?

”No, ajattelen kappaleet enemmän omina hahmoinaan. Siksi olen nimennyt neljä lauluakin henkilöiden nimillä. Nämä hahmot ovat kappaleiden kertojia, jotka näkevät maailman omalla tavallaan. Osaksi tämän takia laulan englanniksi, siten on helpompi mennä vieraaseen rooliin”, hän vastaa.

”En halua avata kovin tarkasti, mitä itse ajattelen laulujen henkilöiden miettivän. Ei tunnu mielekkäältä olla esikertojana, että tämä laulu kertoo nyt rakkaudesta ja tämä ei. Jätän tulkitsemisen kuulijalle.”

Siitä, miten Aino Vennan musiikki voi menestyä kaupallisesti, ei ole vielä kunnon näyttöä. Hänet nimettiin Tulevaisuuden tusina -äänestyksessä lupaavimpien tulokkaiden joukkoon, ja yliopistokaupunkien taidepiirit ovat varmasti vastaanottavaisia ”naispuolisen Leonard Cohenin” tyylittelylle, mutta kotimaisten listahittiartistien joukkoon hänen voi olla vaikea päästä.

Ulkomaat ovat tietenkin asia erikseen. Vennan musiikista innostunut Radio Helsingin toimittaja Pauliina Siniauer kertoo, että laulajattaren musiikki sai ulkomaalaisilta toimittajilta Musiikki & Media -tapahtumassa suopean vastaanoton.

”Siellä musatoimittajille soitettiin Tulevaisuuden tusina -jengin biisejä, ja Aino oli ainoa, jota ei haukuttu. Itsellenikin tuli sellainen fiilis, että tämä on ehdottomasti yksi parhaista jutuista, mitä Suomesta tulee tällä hetkellä”, Siniauer sanoo.

Venna itse on ainakin suomalaisten suhteen luottavainen. Hän on levynsä myötä lähdössä kiertämään myös pienempiä maakuntia ja uskoo, että vaikka hän ei kansansuosikiksi nousisikaan, ei maaseudunkaan väki häntä lavalta buuaa.

”Ilmeisesti musiikkini on napsahtanut hyvin myös keski-ikäiseen porukkaan. Suomalaiset ovat muutenkin vastaanottavaisia nostalgian suhteen, vaikka en minä meitä menneen ajan pastissibändiksi laske”, Venna sanoo.

”Yksi vanhempi nainen kirjoitti minulle, että ihanaa, kun olette vielä elossa. Kappalemme ovat ilmeisesti kuin hänen nuoruutensa musiikkia, ja hän taisi luulla, että olisimme joku melkein madon ruokana oleva bändi.”

Haastattelu on julkaistu Rumbassa 12/12. Kuuntele Marlene-albumi täällä. Lue levyn arvio täällä.

Lisää luettavaa