Mietiskelyn kautta uuteen alkuun – haastattelussa Mira Luoti

Tänään ilmestyneen Musta laatikko -musiikkivideon johdosta julkaisemme Rumbasta 1/2016 löytyvän Mira Luodin haastattelun.

PMMP:stä tuttu Mira Luoti teki vuoden alussa paluun julkisuuteen ja julkaisi musiikkivideon uuteen Pinnan alla -kappaleeseensa. Sen ja myöhemmin tänä vuonna ilmestyvän kokopitkän levynsä Luoti on toteuttanut yhdessä Pariisin Kevään Arto Tuunelan kanssa. Moni asia paluussa oli sattumien summaa, Luoti kertoo Rumballe.

Teksti: Toni Keränen, kuvat: Markus Paajala

Pinnan alla -kappaleesi tiedotteessa sanot, että pari vuotta sitten olit takki tyhjänä musiikin tekemisen suhteen. Miksi takki oli tyhjä?

”Olin haalinut liian paljon hommia. Tuomaroimani The Voice of Finlandin kausi oli sillä hetkellä vielä kesken. Olin myös mukana Sleepy Sleepersistä kertovassa Kuka mitä häh? -musikaalissa syksystä 2013 lähtien. Päätin hoitaa kaikki siihen mennessä sovitut työt ja sen jälkeen vain miettiä rauhassa tulevaisuutta. Kuka mitä häh? -musikaalissa tutustuin Kinnusen veljeksiin Jussiin ja Harriin. Heidän kanssa perustimme cover-yhtyeenkin, Steel Popin, joka tavallaan jatkaa musikaalin teemaa. Olemme keikkailleet satunnaisesti, ja se projekti on ollut minulle tärkeä näiden pohdintojen aikana.”

Miten yhteistyö Arto Tuunelan kanssa syntyi ja kehittyi?

”Musiikkipiirit ovat aika pienet. Suurempi ihme olisi se, jos emme olisi tutustuneet toisiimme. Olen myös sellainen ihminen, että jos saan jonkin päähänpiston, niin yleensä myös toteutan sen. Tartun herkästi puhelimeen ja ehdotan juttuja suoraan. Lisäksi olen aina mieltänyt, että Arton ja Jorin [Sjöroos, PMMP:n säveltäjä/tuottaja] musiikillisessa maailmassa on paljon samankaltaisuuksia.”

Persoonaasi sekä esiintymis- ja laulutyyliisi on liitetty monesti termi punk. Ensisinglen perusteella sellaista ei ole kuitenkaan luvassa. Miksei?

”Aluksi vain kokeilimme, että syntyykö tästä ylipäänsä mitään. Sovimme, että jos Artolla ei riitä motivaatiota tai aikaa, niin homma jää siihen. Olisipahan silti kokeiltu. Jälkeä alkoi syntyä, mutta kyllä silti kävi aika nopeasti selväksi, ettei tässä mitään punk­bändiä olla rakentamassa. Kannustin myös Artoa tekemään kaikki soitto-osuudet itse, samaan tapaan kuin Pariisin Kevään alkuaikoina. Kyllähän hän sitten innostuikin siitä. ’Jee, nyt saa soittaa rumpuja ja kohta ostan basson.’ On ihana nähdä, kun toinen ihminen syttyy jostain asiasta tuolla tavalla.”

Artollahan on myös raskasta rockia soittava yhtye Major Label. Jos lähdetään ajatusleikkiin, niin olisiko hevin laulaminen onnistunut, jos Artolta olisi tullut sellaisia kappaleita?

”Apua! Ensimmäisenä tulee mieleen, että löytyykö minun äänestä kunnon hevisoundia. Jos silti päätän, että minusta tulee hevilaulaja, niin sitten se pitää vain ottaa haltuun. Sama juttu sen suhteen, jos en olisi enää halunnut jatkaa musiikin tekemistä. Uravaihtoehtoja on hirveästi. Minua kiehtoo esimerkiksi ajatus joogaohjaajaksi ryhtymisestä. Mutta juuri nyt esimerkiksi ajatus hevilaulajaksi ryhtymisestä tuntuu aika pelottavalta. Toisaalta, olenhan minä ollut Kilpi-yhtyeen Taagen kanssakin samassa bändissä kymmenen vuotta. Aloitin kyseisessä Super Trouperissa laulajan urani ja tavallaan kuulun siihen vieläkin.”

Olet kertonut, että Pinnan alla -musiikkivideon synty ja Maj Karmasta tutun Herra Ylpön päätyminen ohjaajaksi olivat pitkälti sattumaa. Kerro lisää.

”Olin kahvilla ja Ylppö sattui soittamaan seurassani olleelle tyypille. Olin nähnyt Ylpön aiemmin muun muassa Tavastialla, jossa oli ollut yleisellä taholla puhetta yhteistyökuvioista. Mutta sitten tämän kahvilapuhelun päätteeksi Ylppö sanoi, että hän tekee minulle musiikkivideon. Olin, että okei – ei siitä voinut oikein kieltäytyäkään. Sitten piti vain alkaa järjestellä asiaa. Koko projekti otti taas ison harppauksen eteenpäin. Olen ylipäänsäkin halunnut tehdä tätä juttua tuttujen ihmisten kanssa. En halua jännittää joka käänteessä uusia tyyppejä ja astua jonkun tuntemattoman tuotantoryhmän eteen.”

MiraLuoti_k&v_2

Mitä kappaleita tämän kevään keikoillasi tullaan kuulemaan?

”Levylläni ei ole tarpeeksi materiaalia setin täyttämiseksi ja olen miettinyt myös cover-kappaleiden esittämistä. Jotain punkkappaleita saatetaan kuulla. Yhtenä yönä tuli sellainenkin ajatus, että olen käynyt aika paljon fiittailemassa muiden levyillä, mutta niitä kappaleita ei välttämättä kuulla kyseisten artistien keikoilla. Yhtyeet ovat jo saattaneet hajotakin. Sallan ja Miron matka maailman ympäri laittoi pillit pussiin viime vuonna ja heidän kanssaan tehty Peili oli todella kaunis kappale. Myös Happoradion Elefantti on hyvä biisi, mutta sekään ei ole koskaan ollut kovin paljon esillä. Se saattaisi toimia keikalla.”

Mutta PMMP:n kappaleita et esitä keikoilla?

”En, siinä menee tiukka raja.”

Olet toiminut musiikkibisneksen sisällä jo vuosia. Kaikki tietävät levymyynnin laskun aiheuttamat muutokset, mutta miten muuten ala on muuttunut?

”Yhteys kuulijoihin on erilaista. PMMP:n nettisaitin keskustelufoorumikin oli vain fanien oma paikka, eikä sinne tarvinnut itse kajota. Nyt olen joutunut miettimään, että pitääkö minunkin alkaa opiskella jotain uusia sosiaalisen median juttuja. Käväisin levy-yhtiössä ja ne kyselivät, että onko minulla instat ja twitterit ja mitkä lie diidi-diidi-diit. Vaikka niitä oppisi käyttämäänkin, niin millä helvetin ajalla minä teen päivityksiä? Haluanko minä jostain somettamisesta rutiinia? Ketä kiinnostaa, kun teen viisi kertaa päivässä ruokaa ja siinä välissä vaipanvaihdot? Olen minä Snapchatissäkin käynyt kolme kertaa, mutta sekin oli sellaista, että mistä vitusta täältä löytyy joku My Story.”

Suhteesi julkisuuteen on tuntunut muuttuneen vuosien varrella. Kerrot avoimemmin yksityiselämästäsi.

”Olen tähänkin liittyen ajatellut aiemmin, että ketä edes kiinnostaa minun yksityiselämäni hölötykset. Mutta kun tuli tämä Uusi Lastensairaala -hanke, niin halusin sanoa oman osuuteni, jos se mitään vain auttaisi. Olin ollut paljon vanhalla Lastenklinikalla lapseni sydänongelmien vuoksi ja aihe oli läheinen. Mietin pitkään, mutta lopulta halusin kertoa kokemuksistani. Tiesin kyllä, että kun siitä suunsa avaa, niin se kulkee tässä mukana myöhemminkin.”

Olethan sinä silti puhunut myös ihmissuhteistasi naistenlehdille tavalla, joka ei olisi ollut odotettavissa vielä PMMP:n alkuaikoina.

”No, nekin ovat sellaisia juttuja, että esimerkiksi ikä vaikuttaa paljon. Sitä ajattelee, että onko se enää niin vakavaa. Toisaalta, vuosien varrella on tullut puuhattua vaikka mitä juttuja mediassakin, härskejä pilapuheluita sun muuta, eivätkä ne ole kiinnostaneet ketään. Se on aina siitäkin kiinni, mitä asioita nostetaan esille. Toimin julkisuuden suhteen välillä todella harkitsevaisesti ja välillä teen asioita hetken mielijohteesta.”