Spiritualized: Hey Jane
Brittirockin avaruuskadetti Jason Pierce on valjastanut jälleen rakettinsa lentokuntoon. Popimmasta otteesta päätellen herran lääkitys alkaa olla kunnossa, mutta varmistus saadaan 19. maaliskuuta julkaistavalla Sweet Heart Sweet Light -albumilla.
SK: En ole koskaan pitänyt oikein Piercestä. Se on vähän sellainen ajattelevan miehen Primal Scream, ja tuo koko ajatus tuhoaa kaiken sen, mikä Primal Screamissa on hyvää.
TF: Luulen, että Pierce on käyttänyt aika paljon huumeita, ja se myös kuuluu.
SK: Minua psykedeliassa vituttaa se, että siitä on tullut vain keino katsoa taaksepäin jotain 1960-lukua jonkinlaisena kultaisena ihmekautena. Etsitään kanavaa takaisin sinne, sen sijaan että yritettäisiin löytää jotain, mitä sanoa sen psykedelian kautta. Kun 1960-luvulla tuli se alkuperäinen psykedelia, oli tarkoituksena löytää jokin toinen tietoisuus. Siinä oli kyse vähän enemmästä kuin siitä, että vedetään vain kaikki kama, mitä käsiin saadaan.
TF: Tässä ollaan päästy jo melkoiseen jumitustilaan krautrock-luuppailun kanssa. Livenähän tällainen toimii, kun pääsee oikeisiin tiloihin. Jos tämä yhdeksänminuuttinen pökäle on single, niin enpä tiedä, mitä on taas ajateltu.
SK: Jason Piercen tekemiset eivät ole yhtään sen sofistikoituneempia kuin se, että Liam Gallagher karjuu Beady Eyen levyllä ”Bring the light”. Otetaan klassisia ja kliseisiä meemejä ja ladataan ne merkityksellä.
TF: Bobby Gillespie on tehnyt idiotismista taidetta. Sen kliseisempiä rocksanoituksia ei löydä, vaikka koluaisi jokaisen suomalaisen demobändin tuotokset.
Juttu jatkuu seuraavalla sivulla: