Kommentti: Antirasistinen räppi törmää monikulttuurisuutta vastustaviin mainoksiin uudella radiokanavalla

Bassoradion tilalla aloittaneen SuomiRäp-kanavan startti ja ristiriidat arvomaailmassa ovat aiheuttaneet keskustelua ja jopa suututtaneet artisteja.

15.09.2020

Bassoradio oli näkyvästi otsikoissa vuosi sitten, kun kanavan erikoisohjelmien tekijöille ilmoitettiin, että heidän ohjelmansa loppuvat. Viestintästrategiaa ei oltu mietitty, joten yhtäkkiä asian tiedottajina toimi somessa 50 erilaisia tunnetiloja läpi käyvää dj:tä, joilta oli viety ohjelma tökeröllä ilmoituksella.

Vaikka tiedottamisen tasosta voi olla monta mieltä, jälkeenpäin tarkasteltuna erikoisohjelmien lopettaminen oli ymmärrettävä päätös. Musiikkikulttuurillisesti rikas ja tilkkutäkin tapainen kanava yhtenäistettiin. Bassoradion toimitusjohtaja kommentoi tuolloin Rumballe, että kanavasta haluttiin tehdä kuuntelijalle helpommin ymmärrettävä.

Kuuntelijat tuskin kuitenkaan olivat päällimmäinen kohderyhmä, eiköhän kanavasta haluttu virtaviivaistamisella tehdä potentiaaliselle ostajalle helpommin ymmärrettävä. Siinä onnistuttiin: kaupallisen radion markkinajohtaja Bauer Media osti Bassoradion keväällä. Bauerin portfoliosta löytyy muiden muassa Radio Nova, Iskelmä ja NRJ.

Uudelta omistajalta taisi kuitenkin mennä aiempi viestintäkömmähdys ohi, sillä eilisaamuna Bassoradion aamukuuntelijat joutuivat hieromaan korviaan. Cheekin, Elastisen ja Mikael Gabrielin jälkeen naisääni kertoi: ”Kuuntelet suomiräppiä”. Jinglen spiikkaaja ei kuitenkaan tarkoittanut kyseistä genreä, vaan uutta radiokanavaa nimeltään SuomiRäp.

Bauer Median kotisivuilta löytyi tiedote, jossa kerrottiin uuden kanavan aloittaneen. Taajuudet olivat samat kuin Bassoradiolla, mutta Bassoradiota ei mainittu tiedotteessa kertaakaan. Lisätietoja lupasi antaa Bauerin toimitusjohtaja Sami Tenkanen, joka ei kuitenkaan vastannut puheluun eikä soittanut takaisin.

HS:lle Tenkanen kommentoi Bassoradion lopettamista ilman ennakkoilmoitusta: ”Punnitsimme eri vaihtoehtoja ja totesimme, että tässä tapauksessa tämä toimintamalli oli kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisin.”

Tämän toimintamallin suurin yllätys oli vielä tulossa. Soittolistalla soi vuosituhannen suosituimpia räppikappaleita: Paleface, Pikku G, Pyhimys… ja perussuomalaisten kuntavaalimainoksia. Niissä perussuomalaisten puoluesihteeri kertoo vihjailevasti, kuinka ”merkit ovat olleet ilmassa” koko 2000-luvun. Varapuheenjohtaja kehottaa äänestämään Suomen takaisin.

Suora lainaus perussuomalaisten media- ja kulttuuripoliittisesta ohjelmasta:

”Haluamme kulttuurin, sivistyksen ja taiteen opetusta – emme monikulttuurista propagandaa. [––] Valitettavasti kulttuurimme tuntuu monin paikoin olevan lokeroitunutta toistamaan tietynlaista maailmankuvaa ja tietynlaisia arvoja. Sosialismin aate on sävyttynyt hieman eri tavoin – monikulttuurisuutta, feminismiä ja muita nykypäivän kovaäänisiä mutta kovin onttoja ideologioita.”

Viestin ristiriitaisuus rap-musiikin arvomaailman kanssa ei ole vain omassa päässäni.

”Persut ovat laitaoikeistopuolue, jonka koko toiminta perustuu maahanmuuton vastustamiseen. Hiphop-kulttuuri on syntynyt ja kukoistaa nimenomaan maahanmuuttajanuorten yhteisöissä ympäri maailmaa”, Paleface kommentoi Rumballe.

”Yksi amerikkalaisen räpin keskeisimmistä viesteistä on ollut maan rakenteellinen rasismi ja mustien heikko asema – siis samat ongelmat joita Black Lives Matter -liike nostaa esiin. Ei varmaan tarvitse erikseen selittää millä tavoin useat persukansanedustajat ovat suhtautuneet liikehdintään julkisuudessa.”

Rasisminvastainen taistelu on hiphopin ytimessä, sanoo Paleface. Hiphop on rasisminvastainen kulttuuri, komppaa Gettomasa, jonka musiikki soi kanavalla tänä aamuna.

”Hiphop ja rasismi eivät tule ikinä kuulumaan yhteen. Hiphop ja perussuomalaiset eivät tule ikinä kuulumaan yhteen. Tämä kertoo siitä, kuinka lähellä hiphop-kulttuuria tämän radiokanavan omistajat ovat. He varmasti tahattomasti ja tietämättään tekevät tällaista. Se kertoo siitä, että he eivät ole millään tapaa tietoisia hiphop-kulttuurin sääntö numero ykkösestä ja ovat vain hyötymässä kaupallisesti tästä kulttuurista.”

Gettomasa penää kollegoita ottamaan julkisesti kantaa asiaan.

”Boikotoin tällaista ihan täysin rinnoin. Mun mielestä yhdenkään räppärin Suomessa ei pidä kysyttäessä pelätä sanoa ihan suoraan, että tämä on ihan vitunmoista paskaa ja mä en ole tämän puolella.”

Rumba tavoitteli muitakin SuomiRäp-kanavalla soivia artisteja. Asiaa eivät halunneet kommentoida JVG:n Jare Brand ja Ville Galle, eikä niin ikään Warnerille levyttävä Cledos. Kaiku-levymerkin Elastinen ei kommentoinut studiokiireisiin vedoten. Universal-yhtiön Pyhimystä ei tavoitettu kommentoimaan. Sonylle levyttävän Gasellit-yhtyeen jäsenet vastasivat kommenttipyyntöön hieman määräajan jälkeen: katso vastaus jutun alta.

SuomiRäp-kanavan logo (ks. otsikkokuva) kirvoittaa myös epäuskoisia kommentteja. Logossa kanavan nimi on kaiverrettu punaiseen tiiliskiveen. On vaikea nähdä asiaa tässä kontekstissa muuna kuin viittauksena Avaimen poliittisesti latautuneeseen Punainen tiili -klassikkoalbumiin.

”Mikähän lienee tuon suomiräpin mestariteoksen arvomaailma? Ei taida ihan osua yhteen Jussi Halla-ahon mielenmaiseman kanssa”, Paleface veistelee.

Gettomasa on sanoissaan suorempi. Hänen mukaansa SuomiRäp-kanava on tämän myötä elävä esimerkki culture vulture -ilmiöstä, eli kiinnostuksesta kulttuuria kohtaan vain jos siitä voi hyötyä kaupallisesti.

”Meidän kulttuurin pitää sanoa suoraan, että tämä on vitun iso ei. Se ei riitä, että kun tästä nousee haloo, ne mainokset vedetään pois. Te paljastitte teidän oikeat värinne, nyt menkää vittuun mun kulttuurista!”

Päivitys 15.9.2020 klo 15.58: Gasellit-yhtyeen kommentti lisätty alle.

”Olemme olleet kiinni tämän päivän promojutuissa ja saimme juuri kysymyksesi, tässä mielipiteemme aiheesta, kyseistä mainosta emme ole vielä kuulleet. Hiphop on rasismia vastustava ja ihmisten moninaisuuden tunnustava kulttuuri. Perussuomalaisten ideologia taas ei ole sitä. Näin ollen on aika erikoista, että SuomiRäp-kanava päättää esittää perussuomalaisten vaalimainoksia räpin kuuntelijoille. Kaupallisten radiokanavien kannattaisi ehdottomasti ottaa selvää siitä minkälaista kulttuuria aikovat edustaa ja suhteuttaa mainosmyyntiään siihen.”

Lisää luettavaa