Nuoren musiikkidiggarin ajatuksia: ”Suuri osa musiikista on jo internetissä. Digitaalinen tiedosto on soitettavissa suoratoistopalvelusta, tietokoneelta, kännykästä. On käyty studiolla, päästelty melodioita ja rytmejä, jotka on äänitetty tietokoneelle. Tietokoneelta kappaleet siirtyvät kuuntelijoille internetiin.”
Diginatiivi voi ihmetellä, mitä musiikki ihan konkreettisesti on. Vielä enemmän hämmentää, miten musiikkia on joskus voinut kuunnella pelkästä fyysisestä objektista ilman digitaalisia laitteita.
Retrobuumi pitää vinyylimyyntiä edelleen yllä. Laserilla kaiverretut ”savikiekot” on jo pitkään valmistettu polyvinyylikloridista, sillä tämä materiaali soi parhaiten – poikkeuksena kulta- ja platinalevyt. Musiikkia voi kuitenkin kaivertaa hyvin monenlaisiin materiaaleihin.
Alla kokoelma eriskummallisia vinyylilevymateriaaleja, joista on luotu soiva levy. Vinyylilevyksi kelpaa muun muassa jää, suklaa, puu ja toimituksen suosikki, tortillalätty. Äänenlaatu kärsii, samoin vinyylineula, mutta kappaleet todella soivat. Katso esittelyt eri vinyyleistä alta.
Tortillalettu tuskin on ”laser certificated”, kuten vinyylikavertimen kannessa toivotaan, mutta meksikolaisen kansanlaulun voi erottaa kohinan seasta.
Tämä mies valmistaa vinyyylilevynsä suklaasta. Kuten tortilla, tämä sopii myös evääksi.
Jäästä tehty vinyylilevy pitää soittaa heti, ettei se sula.
Puuvinyyli kohisee myös, mutta kappaleen tunnistaa helposti.
Myös puuliima käy vinyylimateriaaliksi.
Homma onnistuu myös akryllista.
Vinyylilevyjä on myös kokeiltu 3D-printata. Mikäli kotikäyttöiset 3D-printterit yleistyvät, saatamme tulevaisuudessa todistaa laittomien piraattivinyylien buumin.