”Tiesitkö, mihin olet tullut?”, työnjohtaja kysyi. Anne Weckström ei tiennyt. Ranteenpaksuisten ja kymmenien metrien mittaisten voimavirtakaapelien liikuttelu oli ensinnäkin raskasta. Toisekseen: äänentoisto- ja valokalusto, joita hän oli tullut keikkatyönä purkamaan, oli jo muualla.
”Sen täytyi olla urani ankein keikka”, Weckström muistelee. Hän olisi halunnut liueta paikalta, mutta omat periaatteet eivät antaneet. Weckström olisi mieluummin halunnut olla tekemässä valoja ja kiertämässä bändien matkassa vaikka ilmaiseksi. Sen sijaan hän oli Helsingin Euroviisujen purkutyömaalla keväällä 2007.
Weckström kuvaa työuransa alkua tervassa tarpomiseksi, ja painavien kaapelien kantaminen Hartwall-areenalla konkretisoi sitä. Hän teki mitä tahansa keikkoja, jotta sai laskut maksettua. Hän oli aktiivisesti yhteydessä keikkapaikkoihin, äänentoisto- ja valoyrityksiin. Hän tapasi paljon bändejä ja teknikkoja. Hän sai poikkeuksetta hyvää palautetta ja yritti saada jalkaa oven väliin.
”Oli paljon puheita, mutta mikään ei kuitenkaan johtanut mihinkään.”
Anne Weckström varttui asukasluvultaan Uudenmaan maakunnan pienimmässä kunnassa. Pukkila löytyy suurin piirtein Lahden ja Porvoon puolimatkasta, ja sen vaakuna muistuttaa Bathoryn esikoisalbumin kantta.
Kiinnostus musiikkia kohtaan heräsi yläasteikäisenä ja kumpusi tylsyydestä.
”Ei siellä ollut teineille harrastusmahdollisuuksia eikä muutakaan tekemistä. Siksi laitoimme kavereiden kanssa bändin pystyyn.”
Weckström kuvailee, että musiikki alkoi kiinnostaa kokonaisvaltaisesti enemmän ja enemmän. Hän treenasi rumpujen soittoa ahkerasti bändissään, luki haastatteluita ja seurasi uutisia mielenkiintoisista kokoonpanoista.
Toisinaan jonkun vanhemmat kuskasivat katsomaan keikkoja Lahden Kasisalille. Weckström löysi itsensä eturiveistä ja huomasi rakastavansa livemusiikkia.
”Keskityin musiikin tuomaan fiilikseen, äänen voimaan ja bändin energiaan.”
Yläasteen jälkeen Weckström meni lukioon, jatkoi kavereiden kanssa soittelua ja pääosin metallikeikoilla ramppaamista. Lukion jälkeen piti tehdä päätöksiä.
kuva: Janica Lönn
”Musiikki oli intohimoni. Käytin siihen paljon aikaa. En kuitenkaan tiennyt miten siitä olisi voinut tehdä itselleen ammatin ja saada työn. En nähnyt itselleni tietä ammattimuusikoksi. Lopulta mietin, että voisin lähteä opiskelemaan miksausta. Siinähän oltiin läheisesti musiikin kanssa tekemisissä.”
Weckström haki ja pääsi Joensuussa sijaitsevaan Outokummun ammattiopistoon opiskelemaan äänituotantoa. Koska hän rakasti keikkoja, livemiksauksen opettelu kiinnosti enemmän kuin studiotyö. Weckström sai työharjoittelupaikan pienestä paikallisesta äänentoisto- ja valoyhtiöstä Reinoaudiosta.
Ensimmäisenä harjoittelupäivänä hänen eteensä tuotiin lamppuja ja valo-ohjain.
”Olin ihmeissäni, koska en ollut koskaan edes miettinyt valoja. Huomasin nopeasti, että minulla oli näkemystä valojen tekoon. Pystyin ’soittamaan’ biisien mukana ja vahvistamaan visuaalisuuden kautta bändin musiikkia. Tunsin, että olen löytänyt oman juttuni.”
Anne Weckströmin elämä mullistui ankean euroviisukeikan jälkeisenä syksynä. Norjalainen black metal -legenda Mayhem oli tulossa kolmelle klubikeikalle Suomeen. Weckström tunsi konserttien promoottorin ja tarjosi itseään valoihin.
Mayhem oli juuri antanut potkut valoteknikolleen. Weckström sai tehdä lempibändilleen valot kolmena iltana.
”Pari viikkoa myöhemmin puhelimeni soi keskellä yötä. Mayhemistä soitettiin ja kysyttiin, että haluaisinko lähteä bändin Euroopan-kiertueelle kokeilemaan toimisiko yhteistyö.”
Yhteistyö toimi. Weckström kiersi Mayhemin matkassa 10 vuotta.
”Pääsin ensimmäistä kertaa elämässäni kiertueille ympäri maailman. Pääsin vihdoin suunnittelemaan yksityiskohtaisen valoshow’n bändille, niin että tiesin kappaleet ennakkoon. En koskaan kyllästynyt kuulemaan samoja biisejä illasta toiseen.”
Lempibändistä muodostui kaveriporukka, jonka kanssa lomailtiin kiertueiden jälkeen Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Aika Mayhemin kanssa opetti Weckströmille myös paljon musiikkibisneksestä, matkustamisesta ja ongelmanratkaisusta.
Vuonna 2017 Mayhem vaihtoi levy-yhtiötä, keikkamyyjää ja suurimman osan crew’staan. Myös Weckströmin pesti bändin matkassa päättyi tähän.
”Olen päätöksestä iloinen, koska myös minulle tuli aika siirtyä eteenpäin, ja olen päässyt tekemään isompia ja erilaisia tuotantoja.”
Isoa ja erilaista on ainakin Sunn O))) -yhtyeen kanssa työskentely. Mayhem-solisti Attila Csihar toimi pitkään Sunn O))) -livekokoonpanossa ja suositteli Weckströmiä valosuunnittelijaksi. Weckström on toiminut viimeiset vuodet dronemetallin pioneerin ensisijaisena valosuunnittelijana.
”Ideani ja näkemykseni ovat sopineet hyvin yhteen heidän taiteellisen visionsa kanssa. Ilmapiiri tiimissä on todella hyvä. Stephen O’Malley on todella inspiroiva ja kannustava. Hän myös aina haastaa minua viemään taiteellista ajatteluani pidemmälle ja olemaan avoin uusille näkökulmille.”
kuva: Chawki Rodesly
Sunn O))) -keikat ovat kokonaisvaltaisia kokemuksia: pitkään soivat soinnut vyöryvät päälle valtavalla äänenpaineella, samalla kun savukoneen usva nielee kaiken alleen ja värimaailma muuttuu hitaasti ympärillä. Valojen lisäksi myös savu on Weckströmin vastuualuetta näissä konserteissa.
”En ole itse kokenut vastaavaa muilla keikoilla, ja olenkin hyvin iloinen, että saan olla osana luomassa tätä kokemusta.”
Yhteistyö yhtyeen kanssa on vienyt Weckströmin moniin paikkoihin, joihin perinteisempien metallibändien kanssa ei olisi asiaa. Hän on valaissut pyramidin Italiassa, Rockefeller-kirkon Chicagossa, toteuttanut pitkään unelmoimansa laser-show’n Pariisissa. Kun Sunn O))) esitteli Weckströmin Facebook-sivullaan huhtikuussa, fanit alkoivat jakaa kuvia hänen työnsä jäljestä.
”Hänen työnsä on ällistyttävää”, kuului eräs kommentti.
”Myöskin: hänellä on maailman coolein duuni”, kuului toinen.
Electric Wizard, Enslaved, High on Fire ja niin edespäin. Anne Weckström on kiertänyt lukuisten muidenkin yhtyeiden kanssa.
”Sen jälkeen kun aloin kiertää Mayhemin kanssa, muut bändityöt ovat tulleet sen seurauksena, että joku on nähnyt työni tai kuullut minusta. Esimerkiksi Mayhem soitti Sveitsissä ja talon valoteknikkona oli Carcassin valosuunnittelija. Hän näki tapani työskennellä ja millaista jälkeä teen, ja pyysi minua tuuraamaan Carcassiin, kun oli itse muilla kiertueilla.”
Hänelle on tarjottu töitä useista bändeistä, joista häntä on varoitettu. Maine kiirii alalla myös negatiivisessa mielessä, esimerkiksi huonosta työilmapiiristä tai palkanmaksuun liittyvistä ongelmista.
”Olen kieltäytynyt systemaattisesti töistä, joissa olisi suuri mahdollisuus ikäville kokemuksille ja pettymyksille. Jos bändissä vaihtuu soittajat ja crew tiuhaan tahtiin, niin siihen on olemassa myös syitä.”
Naisten asemaa elävän musiikin kentällä edistävä Women in Live Music -järjestö palkitsi joulukuussa Weckströmin vuoden valosuunnittelijana. Weckström kertoo tunnustuksen yllättäneen hänet, mutta tuntuvan hyvältä. Sukupuolensa hän ei koe liittyvän työhönsä mitenkään.
”Toki musiikkiala on miesvaltainen, mutta en ole kokenut siihen keskittymistä rakentavana tai mitenkään tarpeellisena, vaan olen keskittynyt tekemään omaa juttuani.”
”Omalta osaltani ajattelen, että jos pystyn esimerkilläni inspiroimaan ketä tahansa tavoittelemaan unelmiaan, tekemään valoja tai vaikka lähtemään ulkomaille töihin, niin sehän on todella hyvä.”
Hyvin todennäköisesti Weckström on inspiroinut ja jopa auttanut ihmisiä näissä asioissa. Hän on vetänyt Tukholmassa kaksi loppuunmyytyä valotyön kurssia. Weckströmin suunnittelemat kurssit pidettiin päiväsaikaan keikkapaikassa, jossa osallistujat pääsivät kokeilemaan paikan valoja.
”Kävin läpi perusteita valoista, valotyöstä, valojen ohjaamisesta ja valosuunnittelusta. Kurssin kävijöillä oli myös mahdollisuus tulla seuraamaan valoteknikon työtä ja harjoittelemaan valojen tekoa keikoilla, joita keikkapaikassa viikon mittaan järjestettiin.”
Tänä keväänä Weckströmille kävi kuten muillekin alan ihmisille: korona pyyhki kalenterin. Keikat katosivat, kiertueet peruttiin, toimeentulosta ei ole tietoa.
”Viimeiset 13 vuotta olen ollut suureksi osaksi ulkomailla, matkustanut ja tehnyt paljon töitä, joten nyt on tuntunut oikein hyvältä olla Suomessa ja kotona. Hengähtää, levätä ja ladata akkuja, tehdä kaikkia niitä asioita mitä en ole viime aikoina ehtinyt.”
Ulkoilun ja kuntoilun lisäksi Weckström on opiskellut valo-ohjelmoinnista uusia asioita esimerkiksi muiden alan ammattilaisten Youtube-videoista. Ja tietenkin toivonut, että nämä poikkeusolosuhteet normalisoituisivat nopeasti.
”En tiedä mikä tulee olemaan ensimmäinen keikka, jonka pääsen tämän jälkeen tekemään. Mutta mikä tahansa se onkaan, tulee kyllä tuntumaan hyvältä nostaa liuku ylös ja painaa valot päälle.”