Viisi syytä rakastaa Suomeen saapuvaa Janet Jacksonia

24.02.2016

Teksti: Teemu Fiilin

Muutama vuosi sitten ajatus Janet Jacksonin saapumisesta Helsinkiin keikalle olisi tuntunut vähintäänkin epätodennäköiseltä. Janetin viime Suomen-esiintyminen oli tapahtunut vuonna 1998 Turussa, ja sen jälkeisillä parilla Eurooppaan asti päätyneellä kiertueella välteltiin Suomea tehokkaasti. Kun viime lokakuussa näin Soundin sivulla Janetin keikkamainoksen, jouduin hieromaan silmiäni varmaan puolisen tuntia. Kun varmistui etten tosiaan ollut nähnyt unta, oli tarpeellista palauttaa mieleen muutama syy, miksi rakastamme Janet Jacksonia niin paljon.

Control näytti maailmalle todellisen Janetin…

Aivan kuten veljensä Michael, Janet Jackson on alkujaan lapsitähti. Nimettömän debyyttilevynsä ilmestyessä vuonna 1982 Janet oli kuusitoistavuotias, mutta menestystä ei tippunut kättelyssä pelkällä sukunimellä ja Joseph-papan avustuksella (eikä edes Giorgio Moroderin sävellyksillä): sekä debyytti että sen seuraaja Dream Street (1984) floppasivat.

Kolmannella albumilla Controlilla (1986) kaikki muutettiin. Janet vaihtoi ensilevyjen kädenlämpöisen discopopin Jimmy Jamin ja Terry Lewisin ajankohtaiseen r&b-tanssisoundiin ja katkaisi radikaalisti kaikki liikesuhteensa perheensä kanssa. Control-single esitteli aikuisen ja tyylikkään Janetin, joka todisteli ”Now I’m all grown up” ja ”Free at last, out here on my own”. Ja kansa osti sen. Control-albumin singlet kuten Nasty ja What Have You Done For Me Lately onnistuivat samaan aikaan tekemään Janetista valtavirtaisen poptähden ja toisaalta uskottavan ja modernin urbaanin artistin. Control on kiistämätön klassikko, joka kestää kuuntelua yhä 30 vuotta ilmestymisensä jälkeen aivan yhtä hyvin kuin ilmestyessään.

…ja The Velvet Rope rohkean Janetin

Vuonna 1997 oli uuden muodonmuutoksen aika. Janetin kuudes, The Velvet Rope -albumi esitteli henkilökohtaisten kriisien (syömishäiriöt ja lapsuustraumat muiden yllä) jäljiltä entistä itsetutkiskelevamman Janetin, joka esiintyi nyt ensi myös kertaa ilman sukunimeä. Kovapintainen ja poliittisia mielipiteitään avoimesti ilmaissut poptähti osasi olla haavoittuva – The Velvet Rope on paikoin kuin Janetin terapiaistunto, mutta tarttuvilla biiseillä. Vaikka levyn sävyt ovat paikoin tummia, The Velvet Rope on paitsi Janetin oman parantumisen, myös seksuaalisen vapautumisen ilosanomaa. Janetille ennenkuulemattomilla musiikillisilla tyyleillä (kuten tuon ajan muotisoundi trip hop, folk, jazz ja jopa drum’n’bass) flirttailevasta levystä on tullut koulukirjaesimerkki poptähden muotista murtautumisesta.

Janet on lavalla elementissään

Janet on Jacksonin perheen jäsen, joten häneltä on turha odottaa puolivillaista live-esitystä. Broadway-musikaaleja rakastava Janet on aina tullut isoveljensä Michaelin jalanjäljissä, mitä esiintymisten massiivisuuteen ja näyttävyyteen tulee. Parhaiden Janetin musiikkivideoiden hulppeat koreografiat muistuttavat teatraalisuudessaan hänen lavashow’taan ja Janet itse ottaa niissä itsevarman tanssidiivan roolin, joka ei koskaan alistu pelkäksi seksisymboliksi. Poliittisesti latautuneen Janet Jackson’s Rhythm Nation 1814 -levyn (1989) nimivideolla Janet tanssiryhmineen oli kuin tanssiva robottiarmeija.

Janet tykkää myös räpistä

Janet Jackson tuntee oman arvonsa niin hyvin, ettei ole alentunut pelkäksi räppibiisien kertosäelaulajaksi missään vaiheessa uraansa – edes silloin kuin se oli muodikkain asia mitä r&b-laulaja voi tehdä. Mutta onneksi tähän sääntöön on muutama poikkeus, joista yhden voi nostaa lajinsa ykköskastiin: Busta Rhymesin kanssa tehty What’s It Gonna Be (1999) spastisesti nykivine rytmeineen, koukuttavine kertosäkeineen ja yliampuvan törkeine Hype Williams -videoineen on nappiesimerkki aikansa r&b-hiphop-estetiikasta. Videon teko maksoi aikanaan reilut pari miljoonaa dollaria, mikä on yksi suurimmista musiikkivideon budjeteista kautta aikain (kallein on toki edelleen toinen Janet-video, Michael Jackson -duetto Scream).

Mainittavia rapkollaboraatioita löytyy Janetin omilta levyiltä myös jokunen, uusimman albumin J. Cole -yhteistyö No Sleeepistä The Velvet Ropen klassikkosingle Got ’Til It’s Goneen, jolla räppäsi Janetin poikaystäväksikin huhuttu Q-Tip.

Janetin laulu viettelee

Janetin laulua on milloin kritisoitu ohueksi pihinäksi ja äänialansa suppeutta vertailtu hänen virtuoosimaisempien kollegoidensa osaamiseen. Eikä Janet olekaan mikään Mariah Carey tai Whitney Houston. Onneksi ei ole, sillä Janetilla on jotain mitä muilla ei ole – kaikella kunnialla. Janetin hellästi flirttaileva ja intiimi hönkäily on monin verroin henkilökohtaisempaa, sielukkaampaa ja seksikkäämpää kuin äänenvoimakkuutta ja taitoa esittelevien kilpasisartensa. Lisäksi Janetin kuiskinnassa on dynamiikkaa, joka antaa sävellystensä koukuille tilaa hengittää, tukkimatta niitä täyteen. Erityisesti tuoreimmalla Unbreakable-levyllä Janetin laulu on muuten alkanut muistuttaa Michael-veljen laulua – joka onkin toinen hyvä esimerkki hentoisella äänellä laulavasta artistista, joka osasi muuttaa puutteensa vahvuuksiksi. Kuten r&b-laulajan pitääkin, Janet on rytmityksen virtuoosi ja osaa tarvittaessa myös lisätä auktoriteettia ääneensä.

Bonus: Janet on täällä ja nyt!

2010-luvulla on tuskin nähty yhtä hienoa r&b-laulajan parrasvaloihin paluuta kuin Janet Jacksonin Unbreakable-levyllä. Sinuna käyttäisin tilaisuuden nähdä Janet Helsingissä livenä nyt, sillä kuka tietää tuleeko siihen uutta mahdollisuutta.

Ekstrabonus: Voita liput Janetin keikalle!

Vastaa alta löytyvään kysymykseen oikein, niin voit voittaa itsellesi ja rakkaallesi liput Janet Jacksonin konserttiin Hartwall-areenalle 24. huhtikuuta. Liput arvotaan naistenpäivänä 8. maaliskuuta.

KILPAILU ON PÄÄTTYNYT. Liput voitti Mirja Mäkitalo Lempäälästä.

Lisää luettavaa