De Lirium’s Order – Diagnosis

Vaikka moni rivikuulija muuta väittäisi, aggressiivinen kuolometalli on vaikea laji. Mutta myös hyvin onnistuessaan itseään ravitseva noidankehä. Vaikka tekninen osaaminen ja vaikuttava tunnelma harvemmin kykenevät paiskaamaan kättä voiton merkiksi, poikkeuksiakin löytyy. Kun alkuun pelkältä sekameteliltä kuulostava rypistys muuttaa muotoaan kuuntelun aikana, väripaletista on pakko löytyä muutakin kuin mustaa. Nimenomaan näillä taajuuksilla De Lirium’s Orderin kakkosalbumi on mielenkiintoinen paketti.

Saatteen mainitsema termi ”luonnonvastainen” kertoo periaatteessa kaiken. Diagnosis on ahdettu arvaamattomuudella, ja yleisilme boikotoi monotonisuutta. Sävellykset vaativat paljon, mutta muistavat myös palkita kuulijaa. Perinteitä kunnioitetaan ketään kuitenkaan liiemmin kumartelematta.

Kun vetovastuu nojaa hurjasteluun ja säntäilyyn, ajoittaiset suvantokohdat tuovat mukavaa lisäilmettä kappalemateriaaliin. Enää jääkin miettimään, olisiko perusmurinan rinnalle mahdollista ympätä monipuolisempaa, musiikin kanssa vertailua kestävää laulantaa.