Julma Henri & RPK: Henri – Ilmaisussa vähän tarttumapintaa, lyriikoissa liikaakin asiaa

Ensin Syrjäytyneet, sitten LaineenKasperi, nyt RPK. Julma Henrin levytyskaverit vaihtuvat taajaat. Tuore RPK:n kanssa tehty Henri-levy ei ole Heini Strandin mukaan helpoin mahdollinen tapaus.

Teksti: Heini Strand, kuva: Mörssi Records

Julma Henri & RPK: Henri
Mörssi
Kauhukaksikon räpissä on vähän tarttumapintaa ja liikaa asiaa.

Ihmismielen ongelmia ruotiva Julma Henri on jättänyt uusimmalla levyllään väliviivan ja taustajoukon sikseen. Henri-albumi ei ole aivan niin vaikeasti sulava tapaus kuin LaineenKasperin kanssa tehty Outo nauha (2009), muttei toisaalta yritä sen paremmin miellyttääkään.

Vain pakollisin tiedoin varustettu levy sisältää musiikkia 17 kappaleen ja miltei 80 minuutin verran. Julma Henrin tapa räpätä on varsin vieraannuttava, sillä hän pikemminkin latelee kuin lausuu sanansa. Ilmaisussa on vain vähän tarttumapintaa, mutta lyriikoissa liikaakin asiaa.

Yhdistelmä tekee kuuntelusta varsin raskasta, ja helmet erottuvat hitaasti. Näitä ovat osuvasti epäluuloja ja rasismia kuvaava Kaikki vs. kaikki sekä Kuivaa maata, joka pohtii kuolemanjälkeisyyttä jopa kauniisti.

RPK:n tuotanto pelastaa paljon. Totuuden tie panhuiluttelee sopivan mystisesti ja Vapaa hempeilee kasarihitaiden tapaan. Karua grimea ja pehmeämpää dubia yhdistelevät taustat pitävät mielenkiinnon yllä vielä siinäkin vaiheessa, kun Julma Henrin ääni on sulautunut sanahelinäksi.