Malcolm Lincoln Tartossa: Euroviisuviihdettä ja rymyelektroa

Euroviisuissakin onneaan kokeilleen virolaisen Malcolm Lincoln -yhtyeen Robin Juhkental ei ole maailman paras laulaja. Bändin kappaleissa käytetään anteeksiantamatonta pöljäkieltä, kuten nimet I’m Ztill Ztanding ja Danz and Wadz da Cloudz osoittavat. Silti Malcolm Lincoln vakuutti livenä: reportterimme Sirje Niitepõldin mukaan Tartossa nähtiin eilen perjantaina ”ihan hervottoman hyvä bändi ja keikka”.

Teksti: Sirje Niitepõld, kuva: Hanna Samoson

Malcolm Lincoln
4.6.2010 Viro, Tartto, Klubi Plink Plonk

Viro on maa, joka on käsittänyt Euroviisujen peruspointin väärin ja alkanut lähettää kisaan oikeasti hyviä esiintyjiä. Eipä ihme, ettei sellaisella meiningillä pääse jatkoon. Kuten nyt vaikka Malcolm Lincoln pari viikkoa sitten – poika parka näytti melko eksyneeltä Oslon lavalla. Ääni ja kuvakin ehtivät katsojille epäsynkassa.

Euroviisujen ulkopuolisen Malcolm Lincolnin live on sekoitus rymyelektroa, huhuilevia vokaaleja, aerobicvideota ja epilepsiakohtausta. Ja se on muuten kiva juttu.

Bändin mastermind Robin Juhkental on pukeutunut karatepukuun (musta vyö) ja karnevaalimaskiin, basisti näyttää muuten vain Karate Kidiltä ja rumpaliksi värvätty, suunnilleen kaikissa virolaisissa indie-bändeissä toiminut Vaiko Eplik on laihalle pojalle pari numeroa liian väljässä spiderman-puvussa. Ja sekin on ihan kiva juttu, ihme kyllä.

Juhkental laulaa suurimman osan keikasta kahteen mikkiin ja onnistuu jotenkin toimimaan omana taustalaulajanaan. Kaikua käytetään levylläkin aika ahkerasti, mutta klubilla se pääsee oikeuksiinsa ja kuulostaa huumaavalta. Sitä melkein unohtaa kuuntelevansa räkäistä elektropoppia.

Levyllä pianovetoinen euroviisupiisi Siren on pienehkö kummajainen, mutta livesetin sekaan se sopii saumattomasti, sillä lauluosuudet ovat livenä muutenkin suuremmassa osassa kuin levyllä.

Juhkental kysyy ennen biisiä bändiltä: ”Eurokappale! Saanko?” – ja saa luvan laulaa.

Juhkental ei ehkä ole maailman paras laulaja, Malcolm Lincolnin kappaleet ovat vähän lapsellisia ja niissä käytetään täysin anteeksiantamatonta pöljäkieltä (I’m Ztill Ztanding, Danz and Wadz da Cloudz), mutta ei tälle mitään voi: tässä on ihan hervottoman hyvä bändi ja keikka.

Ensi vuonna Viro voisi varmistaa Euroviisuissa jatkoonpääsemättömyytensä lähettämällä edustajakseen Malcolm Lincolnin yllätyslämppärin Jaan Pehkin eli Orelipoissin (”Urkupoika”).

Pehk on rekkakuskin näköinen mies, joka laulaa minuutin mittaisia tarinoita muun muassa itsensäpaljastajista. Ja uskokaa pois, se on aika kiva juttu se.

Malcolm Lincoln Helsingin Senaatintorilla 13.6.