Murmanskin kiertueblogi, osa VI: Passi kateissa Siperiassa

Siperia opettaa, mutta kiertueväsymys alkaa painaa, kuten Kurganin asemalla aamuviideltä otettu kuva todistaa.

Teksti ja kuvat: Murmansk

1.3.2010, Jekaterinburg, TELE-Club

Helvetillinen junamatka kohti Uralin pääkaupunkia. Joku sammuu taksiin ja joku asemalle. Sama kaveri, emme kerro kuka.

Passi ja viisumikin katoavat, väliaikaisesti. Kiertuemanagerin hermoja koetellaan. Emmekö me tajua mitä niiden kadottaminen täällä tarkoittaa? No eivät ne kadonneet, taskussa olivat sittenkin.

Junaan kuitenkin päästään Andreyn potkimana. The Prohibitor! Niin monta asiaa ja hyvää ideaa meiltä on kielletty. Varmaan syystäkin.

Nukkumisesta ei tuu mitään, telkkareista näkyy luupilla yks ja sama b-luokan venäläinen sotaleffa älyvapaalla volyymilla. Aina kun on nukahtamassa niin jossain räjähtää.

Keikkapaikka on valtava, Oulun Teatrian kokoinen vanha tehdashalli. Erittäin tasokas mesta, valtavat videoscreenit, bäkkärillä hierova nojatuoli.

Haastattelu Venäjän MTV:lle, joka kuvaa keikan. Olivat pitäneet meidän videohaastiksesta, hassu. Hassu bändi ollaan joo. Näihin haastiksiin alkaa jo tottua, rönsyilevää hölöttelyä.

Keikka ihan ok, tosin koko revohka alkaa olla jo suht’ yössä, tiukan aikataulun murjomana. Andrey ei ole nukkunut yhtään moneen päivään. Miten se jaksaa?

Kielikylpy on ollut molemminpuolista. Tosin meille on tarttunut käyttösanoja, toisin kuin Andreylle. Joku vinosyöttö sille oli tullut keikan aikana. Kun palasimme bäkkärille, joka puolelle seiniin ja oviin oli tussattu ”RIPULI”.

Joten tiedoksi muille bändeille, jotka eksyvät läntiseen Siperiaan Tele-Clubille: it wasn’t us!

Paikallisen kiertuemanagerimme backstage-taidetta.