Sick of It Allin Majidi: ”Jos minut olisi suljettu trooppiseen paratiisiin, en tiedä kuuntelisinko hardcorea”

New Yorkin hardcoreveteraanit julkaisivat uuden albumin, joka on bändin rumpalin mukaan jopa kovempi kuin vuonna 2006 julkaistu Death to Tyrants. Mutta mihin tuoreisiin New York -skenen bändeihin hän kehottaa tutustumaan?

Teksti: Verna Vuoripuro, kuva: Century Media

Yhdysvaltalaisen hardcore-bändin Sick Of It Allin uusi albumi Based On a True Story julkaistiin Suomessa 21. huhtikuuta.

Bändin rumpalin Armand Majidin mukaan se on paras ja yhtenäisin SOIA-albumi kautta aikojen. Majidi epäilee levyn päihittävän myös vuonna 2006 julkaistun Death to Tyrantsin, jota moni pitää yhtyeen tuotannon huippuna.

Jo vuodesta 1986 alkaen New Yorkissa hardcore-punkia rämistellyt bändi ei osoita vieläkään merkkejä väsymyksestä. Majidi tuumailee, ettei osaisi edes kuvitella elävänsä tai soittavansa millään muulla otteella.

”Soitamme instrumenttejamme riehakkaasti ilman laskelmointia tai kikkailua. Emme tunne muuta tapaa soittaa”, Majidi kertoo ja ylistää hardcore-musiikin vilpittömyyttä ja aitoutta.

Hardcore-elämäntavasta kohkaaminen kuulostaa lähestulkoon aina samalta. Majidin lausunto ei ole poikkeus: ”Hc on yksilöllisyyttä, erottumista ja itsensä toteuttamista”, hän toteaa ja harmittelee, miten nykyajan hc-skene on muuttunut epäaidompaan ja kilpailunhaluisempaan suuntaan.

New Yorkin hc-yhteisössä suurena tekijänä vaikuttanut Sick of It All on levittäytynyt varmoin ottein ympäri maailmaa, eikä NY-keskeisyys näy enää yhtyeen puuhissa. Majidin mukaan New Yorkin hc-keskittymä on muutenkin hajonnut punk-klubi CBGB’n sulkemisen jälkeen.

Se ei kuitenkaan ole estänyt uusien hyvien bändien tupsahtelua esille. Majidi mainitsee omasta mielestään ehdottomasti kuuntelemisen arvoisiksi tulokkaiksi muun muassa bändit Last Call Brawl, Capital, RazorBlade HandGrenade ja This Is Hell.

Omia kestosuosikkejaan Majidi listailee myös antaumuksella. Negative Approach, Bad Brains ja Cro-Mags ovat miehen oman tykkäämisen lisäksi vaikuttaneet myös koko SOIAn tuotantoon ja identiteettiin.

Klassisia kolmea autiosaaren levyä Majidi ei osaa luetella.

”Jos minut olisi suljettu trooppiseen paratiisiin, en tiedä kuuntelisinko hardcorea ollenkaan. Olisin luultavasti paljon onnellisempi ihminen, jos saisin eristäytyä nykyaikaisesta yhteiskunnasta. Sitä paitsi kyllästyisin kuitenkin jokaiseen levyyn jossakin vaiheessa.”

Sick of It All lopetteli hetki sitten Britannian-kiertueensa. Keikoilla yhtyettä lämmitteli enemmän ulkomusiikillisilla tekijöillään itsensä läpi lyönyt AFI, jonka kanssa SOIA on kiertänyt ennenkin.

”AFIn kanssa on aina ollut hauska soittaa, mutta minusta tuntuu, että tämä kiertue toimi vielä Yhdysvalloissa toteutunutta rundia paremmin”, Majidi sanoo.

Suomessa Sick of It All on nähty viimeksi vuonna 2004. Majidi muistaa Nosturin-keikasta villin yleisön sekä rikkinäisen virvelitelineen.

”Se oli suorastaan fiiliksentappaja”, Majidi kertoo hupaisan tuohtuneesti.

Sick of It All Tanskan Roskilde Festivalilla 1.7.