Suomi-sleazen superbändi: Sir Christus + Private Linen Jack + Stereo Junks = The Salvation

The Salvation haluaa räjäyttää itsensä suomalaisen sleaze-rockin superbändiksi. Heillä on siihen kaikki ainekset kasassa – Playboy-malleista päihdeongelmiin.

Teksti: Rumbablogin tutkiva työryhmä
Kuva: Petri Vilen / Hype Productions

Uuden The Salvation -yhtyeen lähtökohdat ovat sleazempaa kuin sleazein sleaze. Toistaiseksi yhtye ei ole julkaissut muuta kuin promokuvat ja kokoonpanotiedot, mutta keikkoja lupaillaan jo kevääksi.

The Salvationissa soittaa kitaraa Negativen ex-jäsenenä tunnettu Sir Christus. Tuttujen ja teinifanien kesken ”Söörinä” tunnettu iloinen velikulta on toisen polven rockmuusikko: hän on Popedan alkuperäisen kitaristin Arwo Mikkosen poika.

Arwo menehtyi helmikuussa 1986 traagisesti soundcheckin jälkeen Tampereen Cabaret Oscarissa äkilliseen sairauskohtaukseen. Kuolinsyyksi todettiin nousevan rinta-aortan seinämäpullistuman repeäminen. Taustalla oli perinnöllinen sairaus, minkä vuoksi Söörin ja hänen isoveljensä Matthau Mikojanin täytyy käydä säännöllisesti tutkituttamassa pumppunsa.

Tamperelaisen Bloodpitin basistina keikkahommat aloittanut Sööri nousi myöhemmin maineeseen Negativen kitaristina. Hän ehti soittaa neljällä Negativen albumilla, ennen kuin sai bändistä kenkää 15. tammikuuta 2008. Yhtyeen tiedotteessa syyksi mainittiin se, että ”Christus ja muut bändiläiset ovat kasvaneet erilleen”.

Negativen jälkeen Sööri ehti olla jonkin aikaa velipoikansa Matthau Mikojanin bändissä. Matthau vaikutti aiemmin Bloodpitin kitaristi-laulajana, mutta sai lähtöpassit ”päihde- ja mielenterveysongelmien vuoksi”. Viimeinen niitti oli, kun Matthau sekoili Karkkilan Sunset Beach Partyn keikalla ja huitaisi lopulta häntä taltuttamaan tullutta naispuolista järjestyksenvalvojaa.

Kiinnostavana sivujuonteena mainittakoon, että kun Mikkosen veljekset soittivat yhdessä Matthaun bändissä, heillä oli tapana coveroida keikoillaan New York Dollsin Pills-kappaletta, kuten tästä Tampereen Anttilassa kuvatusta YouTube-videosta näkyy. Samaa biisiä keikalla soitti aikoinaan myös Popeda – tässä taltioinnissa jopa New York Dolls -solisti David Johansenin kanssa.

Sööri vetäytyi Matthaun bändistä muutamien keikkojen jälkeen, ja Matthau jatkoi musisointia trio-pohjalta. Jonkin ajan kuluttua kuului uutisia Söörin uudesta Black Jezus -yhtyeestä, josta ei ehtinyt tulla kovin korkean profiilin kokoonpanoa.

Välillä Söörin kitaransoitto oli Matthaun bändissä sujunut hieman haparoiden, kuten tästä Libertéssä kuvatusta Velvet Revolver -coverista kuuluu. Vaihtelevaa soittokuntoa seliteltiin sillä, että Sööri joutuu käyttämään jatkuvasti vahvoja särkylääkkeitä. Kesällä 2003 hän putosi Negativen keikalla Ruisrockin lavalta ja mursi alaselkänsä. Sen seurauksena Söörillä on jalassaan 23 senttiä pitkä titaanilevy ja selässä metalliruuveja, jotka toisinaan aiheuttavat hankaluuksia myös lentokentän turvatarkastuksessa.

Mutta se Sööristä. Hyvä että mies on takaisin kehissä. Siirrytään The Salvationin laulajaan.

Anzi Destruction vaikutti aikoinaan Plastic Tears -yhtyeessä. Pitkän linjan stadilainen glambändi jätti jälkensä suomirockin historiaan hajoamalla Tavastian lavalla kesken keikan vuonna 1996. Anzi alias Antero Koskikallio ei ollut mukana vielä tuolloin, mutta liittyi yhtyeeseen seuraavana vuonna, kun ”Plädärit” kaivoivat pillit takaisin pussista.

Viime vuosina Anzi on laulanut likaista katurockia Stereo Junks! -yhtyeessä. Lisäksi The Salvationin riveihin Stereo Junksista lähtivät basisti Sohei Murakami ja rumpali Mr. Kunt, joka soittaa myös  V for Violencessa.

Anzin 196-senttinen hahmo patsasteli keulakuvana myös Smack-yhtyeen toissavuotisessa comebackissa. Vuosien varrella maailmanlaajuiseen kulttimaineeseen nousseen bändin kasaaminen uudelleen vanhalla nimellä herätti siinä määrin närää, että uuden ”Smackin” vieraskirjaan sateli jopa tappouhkauksia.

Jotkut eivät katselleet hyvällä nuoren klopin astumista syyskuussa 1996 menehtyneen Smack- ja Fishfaces-laulajan Clauden saappaisiin. Eikä kokoonpanossa ollut kuin kaksi 80-luvulla Smackissa soittanutta jäsentä: ensisinkun jälkeen bändiin liittynyt Kinde sekä basisti Cheri, jonka Jimi Sero korvasi vuoden 1987 Salvation-albumin jälkeen.

Aikoinaan Salvationista piti tulla jopa Smack-yhtyeen uusi nimi. Kun Smack alkoi valloittaa Yhdysvaltoja, heille ehdotettiin nimen vaihtamista. Musiikkibisnes ei katsonut hyvällä yhtyeen alkuperäistä nimeä, joka tarkoittaa katukielellä heroiinia. Sillä nimellä Claude ja kumppanit kuitenkin jäivät historiaan. Esimerkiksi tässä pätkässä Nirvana soittaa keikallaan Smackin Run Rabbit Run -biisiä.

Ties miten mones ympyrä sulkeutuu The Salvationin kitaristin taiteilijanimessä: Jack Smack. Suolahdelta kotoisin oleva kitaristi vaikuttaa myös Private Linessa ja coverbändi Evil Boysissa. Jack Smack on toiminut myös radiojuontajana Lähiradion ohjelmassa Ultimate Rock’n’Roll Show. Siinä yhteydessä hän käyttää nimeä Captain Japa.

Viime vuonna Anzi nousi otsikoihin entisen Playboy-mallin Kata Kärkkäisen ”rokkarirakkaana”, mutta Jack Smack panee paremmaksi: hänen vaimonsa on Rakel Liekki, joka tunnetaan MoonTV:n Panokoulu-ohjelmasta sekä muun muassa elokuvasta Silkkaa pornoa: Metsikön munahaukat.

Pornonäyttelijän hommista 25-vuotiaana eläkkeelle vetäytynyt Rakel on esiintynyt  myös musiikkivideoilla, joista esimerkkeinä Private Linen Broken Promised Land ja Stam1nan Lääke.

Pornoa, päihdehuuruja ja tappeluita lavalla. Kaikki ainekset kunnon Hollywood-toimintaan alkavat ovat kasassa. Mitä vielä puuttuu? Räjähdykset!

Sekin on vain ajan kysymys. The Salvation nimittäin ilmoitti jo haluavansa räjäyttää Turun notkahtaneen Myllysillan videonsa kuvauksissa. Negativen Jonne Aaronin isoveljen Tommi Liimataisen pyörittämä Hype Records -yhtiö olisi valmis maksamaan tästä lystistä 200 000 euroa.

Levy-yhtiön mukaan The Salvation on harjoitellut yhdessä puolisen vuotta ja valmistautuu menemään studioon kesän aikana. Jos bändin debyytistä ei tule Suomen Chinese Democracya, albumia voidaan odotella kauppoihin vielä tämän vuoden puolella.

Ainakin Anzilla riittää sitkeyttä ja staminaa, sillä elokuussa 2007 hän juoksi Helsinki City Marathonin ajassa 4.22.