Urpo-Nalle Kildessä 2010 – osa 3, katso kuvat!

Urpo-Nallen viimeinen päivä Kildessä. Urpo-Nalle näkee Jumalan. Ja niin näkee moni muukin. Ja mitä sitten tapahtuu? Huu huu, herra Huu, rock out with your cock out, and then…

Teksti: Nalle Österman, Kuvat: Anita Hartikainen

Roskilde Festival
1-4.7.2010 Tanska, Roskilde

Mitä?

Mitä!

Mitä?

MITÄ!

Motörhead lopetti keikkansa 16.01.

Kello on nyt 16.26.

Kello on 14.34, kun Lemmy ja hänen Motörheadinsa valtaavat Roskilden päälavan, Orangen.

Paikalla on noin 20-30 000 apostolia.

Seurakunta on koolla.

”We are Motörhead, and we play rock’n roll!”

Jeesus muutti veden viiniksi, väitetään.

Tänään Jumala muuttaa janon kultaisiksi kulauksiksi.

Onko minua kusetettu?

Minua on kusetettu!

Meitä on kusetettu.

Yhteiskunta on kusettanut minua.

Miksi?

Koulu ja yhteiskunta uskottelivat, ”Isä meidän, joka olet taivaassa.”

Pyhitetty olkoon Sinun nimesi.

Ja niin edelleen.

Tuolloin lakkasin uskomasta Jumalaan.

Mikä taivas, mikä maa?

Mikä maa, mikä valuutta?

Väitetään, että Jeesus muutti veden viiniksi noin 2 000 vuotta sitten.

Tänään Jumala muuttaa janon kultaisiksi kulauksiksi Tanskassa, Roskildessa.

Sattumaako?

Kello on 14.30.

Olen juuri saapunut Roskilden päälavana toimivan Orangen eteen.

Motörhead on myöhässä.

Kello on 14.34, kun Lemmy Kilmister, Pete Campbell ja Mikkey Dee nousevat alttarille.

”We are Motörhead, and we play rock’n roll!”

Kenenkään saarna ei ole koskaan kuulostanut yhta voimakkaalta ja vaikuttavalta.

Saarna vakuuttaa.

Tässä on voimaa!

”Everything louder than everything else.”

Huomaan toistavani itseäni.

Antakaa anteeksi.

Se, joka on synnitön, heittäköön ensimmäisen kiven.

Ehtoollista tarjoava kulkue herättää huomioni.

Saanko ehtoollisen?

Heitän kolehtiin 40 Tanskan kruunua.

Ki-tois!

Ehtoollinen Pastori Lemmyn kanssa

Pastori Lemmy aloittaa Saarnan.

”Devil’s grip, the iron fist.”

Onko Lemmy paholainen?

Niin minulle on kerrottu yhteiskunnan toimesta.

Mihin voin uskoa?

Voinko uskoa mihinkään?

Se, joka on synnitön, heittäköön ensimmäisen kiven.

Roskildessa eivät lennä kivet.

Roskildessa lentävät mukit, jotka on täytetty vedellä.

Pastori Lemmy muuttaa nesteen kultaiseksi.

Tilaan toisen ehtoollisen.

Apostolit antavat armon.

Ropo tippuu kolehtiin.

Ki-tois!

Lemmy harjoittaa politiikkaa. Kaikki poliitikot ovat samanlaisia. Kaikilla samanlainen puku ja samat valheet. Seurakunta hurraa.

”Just ’cos you got the power, doesn’t mean you got the right!”

Saarna.

Käyn hakemassa lisää ehtoollista.

Yhtäkkiä tajuan.

Minua on kusetettu!

Meitä on kusetettu!

Jumala puhuu minulle!

Jumala puhuu meille!

Jumala ei ole taivaassa.

Jeesus ei tule, vaikka olisin kuinka valmis.

Jumala on lavalla.

Hän on valmis.

Minä olen valmis.

Olenko tehnyt syntiä? Saanko syntini anteeksi?

Saan kasteen kultaisista kulauksista.

Ki-tois!

Minun Jumalani pitää saarnan.

Olen valmis.

Otan kasteen vastaan.

Kaadan lisää ehtoollista kurkkuuni.

”Isä meidän, joka olet Roskilden lavalla, pyhitetty olkoon Sinun nimesi.”

Lemmy.

Vääräuskoisten Jumala voi olla taivaassa, meidän 20-30 000 seurakuntalaisten Jumala on Roskilden Orange-lavalla.

Tässä ja nyt.

Jumala puhuu.

Näin ensimmäisen kerran Jumalan yli 20 vuotta sitten Hämeenlinnan Giants Of Rockin lavalla.

Silloin vääräuskoisilla oli vielä ote.

He uskottelivat, etta rock’n roll on paholaisen musiikkia.

He uskottelivat, että hevi vie turmioon.

Nyt olen Roskildessa.

Elän ja nautin.

Elän ja nautin elämästä.

Kuten Jumala on varmasti tarkoittanut.

Minun Jumalani on armollinen.

Minun Jumalani puhuu.

Minun Jumalani laulaa ja soittaa kovempaa kuin kukaan muu.

Tämä saarna on varmasti paras, minkä olen koskaan reilun 20 vuoden aikana Jumalaltani kuullut.

Se on paljon.

Jumalani ja opetuslapsensa kumartavat.

Mikkey Deen rinnalle nousee kaksi pellavapäistä poikaa.

He kumartavat myös.

Elämä jatkuu.

Seurakunta on täynnä rakkautta.

”Jumala antoi meille rock’n rollin”, laulaa Kiss-yhtye.

Katson valokuvaajaani Anitaa.

Rock’n roll toi meidätkin yhteen.

Piknikille Roskildeen Motörheadin ja Princen kanssa.

Leppoisa sunnuntai-ehtoollinen Motörheadin ja Princen kanssa.

Roskildeen näkemään Jumalan. Ja kohta näemme Kasabianin apostolit sekä Prinssin.

Ki-tois!

Kello on 16.01.

Aurinko paistaa, on +25 astetta lämmintä, kultaiset kulaukset viilentävät kurkkumme ja Motörhead soittaa Killed By Deathin ja Born To Raise Hellin sekä encoreissa tietysti Ace Of Spadesin ja Overkillin.

Lemmy on Jumala.

Lemmy on rock’n roll.

Jumala elää ikuisesti.

Lemmy elää ikuisesti.

Halleluja!