”The National toistaa hyvin yhtä kaavaa, muttei pysty murtautumaan kohti tuoreita oivalluksia”, kirjoittaa Joonas Kuisma arviossaan The Nationalin kuudennesta studioalbumista.
Teksti: Joonas Kuisma, kuva: Keith Klenowski
The National: Trouble Will Find Me
4AD
Jäähallissa on viileää.
Suomalaisten suursuosikista, jo jäähalliluokkaan kasvaneesta The Nationalista on tullut taiteellisen status quon arkkityyppi. Bändi painii uusiutumisen dilemman kanssa. Yhtye toistaa yhtä kaavaa hyvin, mutta se ei pysty murtautumaan kohti tuoreita oivalluksia.
Uusi albumi on taattua, jo kahdeksan vuoden ajalta tuttua Nationalia. Bryan Devendorffin jymäkät virveli- ja tomikompit ovat paikoillaan. Samoin Bryce Dessnerin tunkkainen kitarasoundi ja elegantit orkestraatiot. Laulaja Matt Berninger on oma itsensä: yhdistelmä brooklyniläisdandyä, nyanssitonta baritonia, juopporetkua ja herkkää intellektuellia, jonka teksteistä avautuu tumman surumielisyyden loputon kuilu.
Ongelma vain on, että levyä vertaa auttamatta Boxer-mestariteokseen (2007), josta se on pelkkä hajuton ja mauton mukaelma. Edellinen albumi High Violet (2010) sisälsi sentään vielä Anyone’s Ghostin kaltaisia helmiä. Uutukaisen I Need My Girl– ja Fireproof -onnistumiset eivät jaksa kannatella muun albumin tyhjää painoa.
Arvio on julkaistu Rumbassa 6-7/13. Kuuntele levy Spotifyssa.