Kommentti: Musiikkialalla valta on samoissa käsissä kuin yli 10 vuotta sitten, mutta jotain on muuttunut

Äänestystulokset suomalaisen musiikkibisneksen vallanpitäjistä julkaistiin. Selkäydinreaktioni listasta oli, että eipä yllättänyt, kirjoittaa Jukka Hätinen.

29.04.2022

Rumba selvitti vuonna 2008, ketkä ovat suomalaisen musiikkibisneksen ja musiikkimedian vaikutusvaltaisimmat henkilöt. 2008 oli kahdeksas ja viimeinen vuosi, kun lista koottiin Rumban toimesta. Bisnespuolella Tavastian Juhani Merimaa oli ykkösenä. Siis ei vain vuonna 2008 vaan aina. Medialistan kärkipaikkaa vaihtelivat Hesarin musiikkitoimittaja Ilkka Mattila ja kuka Ylex:n musiikkipäällikkönä minäkin vuonna oli.

Lista näytti siltä, miltä tuollaiset listat tuppasivat näyttämään ennen. 40 nimestä naisoletettuja oli kokonaiset yksi kappale. Ihonväriteknisiin seikkoihin ei tarvinne mennä, arvannette pigmentin määrän. Artikkelin sävy ei ollut myöskään tasa-arvoa penäävä tai homogeenisyyttä kyseenalaistava, vaan listasijoitusten vertailuineen ennemminkin olemassa olevia valta-asemia pönkittävä.

Musiikkiala ei ole saari. Tulokset heijastelivat ympäröivää yhteiskuntaa. Ja tällaisten vanhojen asioiden kaivelun kuuluukin tuntua vähän epämukavalta. Se tarkoittaa, että olemme kenties menneet eteenpäin tai ainakin oppineet katsomaan maailmaa eri lailla.

Musiikkialan ammattilaistapahtuma Mars herätti listan henkiin. Äänestyksen tulokset julkistettiin tapahtumassa eilen. Selkäydinreaktioni listasta oli, että eipä yllättänyt.

Suomalaisessa musiikkibisneksessä eniten valtaa on samoilla valkoisilla miehillä, kuin ennenkin. Tämä ei ole edes vertauskuva: vuoden 2022 listan nimistä puolet oli listattuna myös 2008. Kokemukseeni perustaen eli vahvalta mutupohjalta sanoisin, että naispuolisten työntekijöiden osuus levy-yhtiöissä on lisääntynyt vuosien saatossa, mutta isoimpiin saappaisiin ei ole edelleenkään asiaa. Se näkyi myös äänestystuloksessa: top 10 -listalle mahtui kaksi naista.

Ykkössijalla oli täysin odotetusti ja ansaitusti Nelonen Median Mikko Koivusipilä. Suomen musiikkialalla valta on keskittynyt muutaman sateenvarjon alle, Koivusipilällä niistä isoin. Nelonen Median radio- ja televisiokanavien lisäksi Sanoma-konsernilla on toistakymmentä kesäfestivaalia ja musiikkiyhtiö Kaiku alamerkkeineen. Nelonen Median musiikkijohtaja päättää, mitä Suomi kuuntelee, ja näin ollen myös ohjailee Suomen musiikkibisneksen merkittävimpiä rahavirtoja.

Listalta löytyvät Rauha Kyyrö, Juhani Merimaa ja Jake Hannula osoittavat, että valta ei ole karannut livealalta pandemian parin vuoden epävarmuuden aikana. Kyyrö, jos joku, on tehnyt pioneerityötä tasa-arvon edistämisessä ja epäkohtiin puuttumisessa. Senpä vuoksi hän on oikeutetusti myös toisella listalla, johon oli äänestetty suomalaisen musiikkialan vaikuttajat, joiden mielipiteillä on eniten valtaa.

Tästä listasta jopa puolet oli naisia. Mukaan on mahtunut myös Renaz Ebrahimi ainoana ei-valkoisena.

Mielipidevaikuttajalistalla pandemia näkyy bisnespuolta selkeämmin: Paula Vesala, Kaisa Rönkkö ja Mikko Kosonen ovat ottaneet kukin näkyvän roolin taistelussa kulttuurialan ahdinkoa vastaan. Ensin mainittu on tehnyt otsikoiksi päätyneitä kannanottoja, joihin jopa ministerit ovat joutuneet reagoimaan. Music Finlandin Rönkkö on ajanut väsymättömästi alan etua kokouspöydissä ja kabineteissa. Kosonen on sanoittanut alan epäoikeudenmukaista kohtelua ja riittämättömiä turvaverkkoja kansanomaisin esimerkein.

Tällaisia listoja ei tietenkään voi ottaa sokeasti totuutena. Valtaa on nimittäin myös käytetty, kun Mars-työryhmä on valinnut ne alan toimijat, joita on äänestämään pyydetty. (Minulla oli äänioikeus, ja sen myös käytin.) Näihin tuloksiin on muutenkin syytä suhtautua keskustelunavauksena ennemmin kuin kilpailuna.

Listan nimiä tuijottaessa voi tuntua, että musiikkialalla ei ole muuttunut juuri mikään. Jotain muutosta on kuitenkin tapahtunut ainakin asenneilmapiirissä. Jos vuonna 2008 listalle pääsy on tuntunut saavutukselta, nyt sen ainakin pitäisi tuntua haasteelta: Minkälaista valtaa minulla ja edustamallani organisaatiollani on? Miten ja mihin sitä käytetään?

Lisää luettavaa