Arviot

Tervetuloa salaiselle paratiisisaarelle – arviossa Death Hawks

Death Hawksin juurevahko, kitaroiden hallitsema retrorock päivittyy neljännellä levyllä esoteeriseksi, eskapistiseksi, limsanmakuiseksi ja ilokaasumaisen sekavanvellovaksi dayglo-psykepopiksi, kirjoittaa Markku Roinila.

JVG varmistelee statustaan vuosikymmenen merkittävimpinä hitintekijöinä – arviossa Rata/raitti

”JVG:n Rata/raitti on keskimääräistä suomipop-levyä koherentimpi, monin paikoin aivan hyvä, parhaimmillaan erinomainen. Mitään se ei muuta eikä uudista, eikä ole tarkoituskaan. Paikkansa se täyttää ja listoja se tulee hallitsemaan koko kesän”, kirjoittaa Niko Peltonen.

Oikein luettu etnohistoria – arviossa Pekko Käppi & K:H:H:L

”Kansan- ja populaarimusiikin välillä on ollut Käpin tuotannossa huomattavasti liikkumavaraa, ja lopputulos kallistuu usein jälkimmäiseen. Ei siksi, että sisältö olisi ”populaarimpi”, vaan koska 1990-luvun yrittäjiin verrattuna lainailussa on vähemmän räikeyttä”, kirjoittaa Joni Kling.