Tekijä: Mikael Mattila

Toista kertaa järjestetyllä Odysseus Festivalilla nähtiin yksi kesän hämmentävimmistä esityksistä – tapahtuman tunnelma oli pienimuotoinen mutta ylellinen

Mikael Mattila kävi Lonnan saarella toista kertaa järjestetyllä jazzfestivaalilla ja näki muun muassa Alabaster Deplumen, Etran De L’Aïrin ja Hailu Mergian.

29.07.2022

Sateisessa Pori Jazzissa oli välivuoden tuntu – ohjelmistossa ilahdutti silti useampi ajankohtainen täysosuma

Mikael Mattila kynti läpi Kirjurinluodon kostean ja kolean viikonlopun, mutta viihtyi mainiosti muun muassa Mdou Moctarin, L’Imperatricen, Thundercatin ja Simply Redin keikoilla. Jazziksi taivutettu Hector sen sijaan järkytti.

22.07.2022

Omiin mojoihin ja mystiikkaan tarrautumista – arviossa J. Karjalaisen Soulavaris

"Uuden J. Karjalaisen" neljäs albumi on teemoiltaan klassista Karjalais-fantasiaa amerikansuomalaisesta tunnelmoinnista yli vuosisadan takaisiin esoteerikoihin. Kuitenkin vanhat aiheet jäävät osin piippuun, eikä levyn joka suuntaan yrittävästä tuotantojäljestä oikein löydy fokusta. Yksi todellinen helmi levyllä silti on.

01.04.2022

Hemmetin vaivatonta musiikkia – arviossa Arpan Kinovalon alla

Aaro Airolan artistiminän toinen albumi ilmestyy vain vuoden päässä debyytistä. Kinovalon alla on juuri sitä mitä häneltä odottikin, eli parempaa ja isompaa. Suomi-indien kultapoika näyttää, että hän pystyy mihin vaan, mutta samalla musiikin kertakaikkinen hienous ei oikein onnistu liikuttamaan.

24.09.2021

Erikoismiehen perinteinen muotokuva – arviossa Alex Winterin dokumenttielokuva Zappa

"Fokus on ihmisessä ja tämän persoonan kulmikkuudessa, ei pelkästään musiikissa", kertoo Mikael Mattila Alex Winterin Frank Zappa -dokumentista.

29.06.2021

Kolumni: Naisneron tuska eli Anna Erikssonin ristiretki

Anna Erikssonin ristiretki "oikean taiteen" puolesta on ikävystyttävä performanssi ja tietämättömyyden osoitus, joka on tuottanut lähinnä huonoa journalismia. Silti sille löytyy verrokkeja takavuosien kulttuurikeskustelusta.

24.06.2021

Kolumni: Euroviisujen ”edgelordit” närkästyttivät Instagramin

Kaikki suomalaiset eivät tykänneet Blind Channelista. Instagramin kotimaisessa meemiyhteisössä bändin meininkiä pidettiin muun muassa "ihan todella toksisena, oksettavana ja irvistyttävänä joka metatasolla". "Ongelmallista" yhtyeessä oli erityisesti sen tapa käsitellä mielenterveysongelmia.

27.05.2021

Suosion jojoilua ja näytöstyylin dominointia – Muistokirjoitus: Pave Maijanen 1950–2021

Pave Maijanen saattoi olla samanaikaisesti ilmiömäinen soitinvirtuoosi, Ganes-uskottava rockjätkä sekä kimaltavan androgyyni poptähti. Hänelle mikään ei ollut mahdotonta.

19.01.2021

Rolling Stonen lisälehdillä – arviossa Miley Cyrusin Plastic Hearts

Hiphop-vaikutteet ainakin taas hetkeksi hylännyt Miley Cyrus teki kasaristi säksättävän konerock-levyn, jolla vierailevien laulajien keski-ikä on suunnilleen kaksinkertainen päätähteen nähden. Muutamista onnistumisista huolimatta Cyrusin seitsemäs studioalbumi ei onnistu nousemaan kovinkaan huomionarvoiseksi kokonaisuudeksi.

27.11.2020

Muistokirjoitus: Vexi Salmi 1942–2020

Vexi Salmi tiesi, mitä Suomen kansa rakasti – olkoonkin, että hän lähestyi tätä rakkautta usein ironian kautta. Oman persoonansa Salmi avasi muiden väylien, kuten taidekokoelmansa tai kolumniensa kautta.

09.09.2020

Poikkeuksellista taidemetallia – arviossa Oranssin pazuzun Mestarin kynsi

Seinäjokelaislähtöisen taidemetalliyhtyeen viides albumi pyrkii yhä kauemmas alkuperäisestä genrestään. Huumaavassa musiikissa soivat elektroniset sekvenssit sekä vaikutteet kokeellisen taidemusiikin säveltäjiltä. Mestarin kynsi on poikkeuksellista musiikkia, jota tehdään korkeintaan kerran vuosikymmenessä.

16.04.2020

Kommentti: Mumbleräp-jollotus on uusi yarling

Kun kuulen Post Malonen tai 070 Shaken "jollottavan" futuristisen trap-sinfoniansa päälle, tulen ajatelleeksi Creedin Scott Stappia.

17.02.2020

Käpertynyttä kitarapainia – Marc Ribot Porissa

Tom Waitsin luottomieheksikin tiedetty kitara-avantgardisti osoitti, miten sanattomalla, romuluisella kitaraimprovisaatiolla saadaan hiljennettyä teatterillinen ihmisiä puoleksitoista tunniksi.

04.02.2020

Kolumni: Vitun Mikko

Mikko Kuoppalan kyyninen varjonyrkkeily maailmaa vastaan on tuottanut hahmon, josta huokuu traaginen yksinäisyys, kirjoittaa Mikael Mattila.

17.01.2020

Reilun kahden tunnin aikana kätilön päälle virtsaamisesta itsemurha-ajatuksiin – Anssi Kela Bio Rexissä

Mun täytyy kävellä näin -elämäkertakonsertti on hieman ylipitkä, mutta tekijänsä tavoin sympaattinen yhden miehen kabaree, jota avoimemmaksi privaatin miehen maineessa oleva lauluntekijä tuskin voi tulla. Samalla se on tyhjentävä tilinpäätös, joka pakottaa Anssi Kelan aloittamaan uransa tulevan luvun puhtaalta pöydältä.

19.12.2019

Kolumni: Vuoden ankein mediakohu

Maustetytöt-kohu oli ankea opetus siitä, miten hatara tulkinta ja liipasinherkkä virkaintoisuus jättävät kaikille vain pahan mielen.

08.12.2019

Berghain-musiikkia Massachusettsista – haastattelussa Boy Harsher

Huomenna 26.11. Helsingin Kuudennella linjalla esiintyvän synapopduo Boy Harsherin Gus Muller ja Jae Matthews kertovat yllättävät inspiraationlähteensä ja sen, millaista on esiintyä Berliinin Berghainissa.

25.11.2019

Kolumni: Keikkojen järjestäminen on mielipuolinen harrastus, mutta sitä ilman mitään hauskaa ei koskaan tapahtuisi

Musiikkimediassa tulisi keskustella enemmän siitä, miten pienet keikkajärjestäjät pärjäävät, kirjoittaa Mikael Mattila.

18.11.2019

Kolumni: 2010-luvun merkittävin kappale on Toton Africa

Kun David Paich ja Jeff Porcaro kirjoittivat lauseen ”it’s gonna take a lot to drag me away from you”, he tuskin tarkoittivat sitä näin kirjaimellisesti. Vuoden 1982 hitti on saanut tällä vuosikymmenellä uuden elämän, jota ei hallitse enää kukaan – vähiten bändi itse.

01.11.2019

Suomi-ankeuden läpipelaajat – arviossa Maustetyttöjen Kaikki tiet vievät Peltolaan

Vuoden puhutuin musiikki-ilmiö pelaa debyyttilevyllään suomalaisen arkipessimismin niin perinpohjaisesti läpi, ettei moista kannata toistamiseen yrittää. Tässä suhteessa levyn sisältö on juuri sitä mitä siltä odotettiinkin, mutta samalla duon yksipuolinen kurjuusooppera on niin äärimmäistä, että se saa väistämättä koomisia sävyjä.

25.10.2019

Kolumni: Ota tämä huomioon lukiessasi ”vuosikymmenen parhaiden” albumien listaa

Vuosi ja vuosikymmen loppuvat, mikä tarkoittaa, että kaikki maailman popmusiikki tiivistetään taas erilaisiin listoihin. Harmi vain, etteivät listat aina kerro niillä olevista levyistä. Enemmän ne kertovat siitä ajasta, jolloin ne on tehty.

18.10.2019

Viiden askeleen johdatus Sunn O))):n ja kumppaneiden yhteispuuhasteluihin

Kulttuuritalolla tänään esiintyviä Sunn O))):n Stephen O’Malleyta ja Greg Andersonia sekä Caspar Brötzmannia ja Ilpo Väisästä yhdistää ainakin se, että heidän keskinäisistä yhteishankkeistaan saisi loputtoman kartan.

15.10.2019

Kolumni: Youtube pelasti oikeat soittimet

”Oikeiden soittimien” katoamista surevat unohtavat kaikki netin nuoret meemivirtuoosit, kirjoittaa Mikael Mattila.

04.10.2019

Musiikillista mikrohistoriaa nousukaudelta – arviossa kokoelmalevy Cold War on the Rocks

Mikko Mattlarin kolmas Suomi-harvinaisuuksia sisältävä kokoelma yllättää vähemmän kuin edeltäjänsä, mutta sisältää silti runsaasti oivalluksia, kirjoittaa Mikael Mattila.

02.10.2019

Kommentti: Tulevaisuuden tähtielämäkerrat ovat tylsiä, ja tämän takia se on ihanaa

"Kirjan tai elokuvan ansaitsevan taiteilijan tulisi ensin kehittää päihde- ja seksiaddiktio, pilata kaikki ja aiheuttaa hirveästi harmia läheisilleen. Hyvin käyttäytyvä artisti tuntuu tähän kaanoniin nähden pöyristyttävältä synnintekijältä", kirjoittaa Mikael Mattila.

20.09.2019

Dronea isältä pojalle – tutustu Helsingissä konsertoivaan Tashi Wadaan

Ensimmäistä kertaa Suomessa esiintyvä Tashi Wada on taiteilijaperheen poika, joka haluaa ajatella musiikkiaan on ”kuin yhtenä organismina, josta ei voi aina tietää, mikä ääni tulee mistäkin”.

09.09.2019

Taistelevat metsot – arviossa Toolin Fear Inoculum

"Kolmessatoista vuodessa visionääreistä faijarockiksi vanhentunut bändi työstää Fear Inoculumilla sitä samaa vanhaa. Se on kuin miesluolaansa vetäytyvä vakavarainen keski-ikäinen, joka haluaa parantaa virtuaalimanageroimansa jalkapallojoukkueen kausitulosta tai vaihtaa fiksipyöränsä keskiön vielä vähän laadukkaampaan", kirjoittaa Mikael Mattila.

09.09.2019

Juhlaviikoilla kuultiin vuoden pöyristyttävintä, hävyttömintä ja hauskinta musiikkia

Huvilateltassa perjantaina esiintynyt Anna Meredith viljeli musiikissaan härskiä muusikkohuumoria, tyhmää kikkelijatsia sekä lottoarvontatahtilajeja – ja lopetti keikkansa soittamalla Metallicaa.

28.08.2019

Rumba juhlaviikoilla: laimeita pumpuliballadeja ja rietas rokkiräjähdys

Huvilateltan maanantai-illassa esiintyneet Soap & Skin ja Anna Calvi veivät täysin päinvastaisiin tunnelmiin, kirjoittaa Mikael Mattila arviossaan.

21.08.2019

Goottilaista pikkutakkirokkia, hölmöä opistoprogea ja ysäri-slackeröintiä – ainakin sitä tarjoavat Helsingin Juhlaviikot

"Flow’n vakikävijät alkavat olla siinä iässä, että Huvilateltassa alkavat tuntua houkuttelevammilta kuin kolmipäiväinen tungoslikistely Suvilahden milloin missäkin säässä", kirjoittaa Mikael Mattila.

15.08.2019