Jouko Lehtolan Rock-Finlandia sisältää suomirockin ikonisimpia kuvia ja on lämpöä huokuva kunnianosoitus edesmenneelle valokuvaajalegendalle

Kalle Aholan koostaman Jouko Lehtolan Rock-Finlandia -valokuvakirjan kansien välissä on 300 sivua suomalaista rockhistoriaa vuosilta 1985–2010 valokuvin ja kuvien kohteiden anekdootein kerrottuna.

27.04.2022

Jouko Lehtolan Rock-Finlandia
Kalle Ahola & Ville Hartikainen
Like

Jouko Lehtolan Rock-Finlandia -teoksen kansien välissä on 300 sivua suomalaista rockhistoriaa vuosilta 1985–2010 valokuvin ja kuvien kohteiden anekdootein kerrottuna. Monet kuvista, kuten HIM-yhtyeen Razorblade Romancen kansikuvaksi päätynyt Ville Valon kuva vaaleanpunaista taustaa vasten, ovat suorastaan ikonisia.

Kirjan kansikuvaksi on valittu saman kuvan toisinto, jonka Lehtola otti kolmisen vuotta myöhemmin Nyt-liitteelle. Kirjasta löytyvien Valon kommenttien mukaan mies kuvissa oli muuttunut vain muutamassa vuodessa: ensimmäisessä oli rocktähteydestä haaveileva ja nokkamiehenä olosta syyllisyyttä poteva, toisessa kuvassa hotellielämää viettävä stara, joka mietti, onko tämä sittenkään kivaa.

Lehtola kuvasi yli 25-vuotisen uransa aikana lähestulkoon jokaisen merkittävän suomalaisrokkarin ja toki myös poppareita ja hevareita. Zen Cafen Ua ua, Anssi Kelan Nummela ja PMMP:n Leskiäidin tyttäret ovat vain pari modernia klassikkolevyä, joiden kansikuvan tarinan taakse kirja vie. Suurin osa ääneen pääsevistä artisteista ei tuntenut Lehtolaa, mutta muistot kuvaussessioista alkavat kirjan edetessä muodostaa yhtenäistä kuvaa Lehtolasta työnsä ääressä.

Jouko Lehtola.

Monet artisteista puhuvat enemmän itsestään ja suhteestaan valokuvaukseen ylipäätään. Nämäkin tarinat viestivät rockvalokuvaajana tarvittavasta herkkyydestä, jota Lehtolalla eittämättä oli. Ne myös ovat valokuvakirjan kannalta varsin loogisia aiheita, joita lehtien haastatteluissa harvemmin sivutaan.

Joidenkin artistien kertomat aiheen kiertävät anekdootit tuntuvat teoksen kannalta turhilta – sori nyt vaan esimerkiksi Andy McCoy –, mutta vastapainoksi löytyy myös Lehtolan lapsuudenystävien, kollegoiden ja puolison haastatteluita, jotka sitovat irtonaiset langanpäät yhteen.

Lehtola ei mennyt räiskimään, vaan toteutti ennalta mietityn ideansa, johon liittyi monesti myös rekvisiittaa. Hän tuntui pitävän miltei mitä tahansa kuvauslokaatiota parempana kuin valokuvausstudiota, ja kertookin eräässä kirjaan poimitussa sitaatissa tavastaan kierrellä fillarilla Helsinkiä uusien kuvauspaikkojen löytämisen toivossa.

Kuvasipa Lehtola Rumbaan, Hesariin, Imageen, levy-yhtiön promootiokäyttöön tai levyn kanneksi, muotokuvissa toistuu sama intiimiys, joka on aistittavissa hänen kansainvälisesti arvostetussa 90-luvun taidevalokuvateoksessaan Nuoret sankarit. Lehtolan kuvissa todella ollaan läsnä.

Rock-Finlandian alkupisteeksi kerrotaan kesä 2010, pari kuukautta ennen Lehtolan menehtymistä syöpään. Kalle Ahola ehti keskustella Lehtolan kanssa, minkälainen kirjasta pitäisi tulla, ja sai kustantajalta vihreää valoa. Lehtolan töiden fanipojasta kuvien kohteeksi ja sitä kautta valokuvaajan ystäväksi kulkenut Ahola sai Rock-Finlandian viimein valmiiksi toimittaja Ville Hartikaisen kanssa.

Seurasin itse aitiopaikalta, millä pieteetillä Ahola kävi päivä toisensa jälkeen Rumban huonosti organisoitua kuva-arkistoa läpi ja taisi lopulta löytää kaiken etsimänsä. Väitän, että tämä rakkaus ja kunnioitus välittyy teoksesta.

Jouko Lehtolan Rock-Finlandia nyt kirjakaupoissa. Jouko Lehtolan Rock-Finlandia -valokuvanäyttely Glasshouse Helsingissä 7.5. asti.