Hölynpölyn syvempi merkitys – arviossa Iben Non2en2e-mixtape

Syvempien elämänfilosofioiden etsiminen hölynpölyksi leimatulta kokonaisuudelta ei liene tarkoituksenmukaista, mutta Iben mixtapen kohdalla sen houkutusta ei voi vastustaa.

09.12.2022
Ibe - Non2en2e
Skorpioni
9,1 / 10

Ibe julkaisi viikko sitten eli perjantaina 2. päivä joulukuuta Non2en2e-mixtapensa. Julkaisijana toimi totutusti Skorpioni, ja vierailijoita kahdeksan kappaleen kokonaisuudella ovat Blacflaco, Elastinen, Pikkuveikka, Melo, Turisti ja NCO. Kyseessä on kokoelma kappaleita vuosilta 2019-2022, ja levynjulkaisua juhlitaan Helsingin Tavastialla 27. ja 28. päivä joulukuuta.

Äskeinen intro saattaa olla hyvin tavanomainen, mutta Iben julkaisu ei sitä ole. Non2en2e:n taustalta löytyy tarina, joka ansaitsisi tulla kopioiduksi tähän kokonaisuudessaan, mutta mittavuutensa takia poimitaan Iben selonteosta muutamat huippukohdat, jotka valottavat prosessin poikkeuksellisuutta.

”Kaikki alkoi tietenkin ensimmäisestä Nonsense-levystä, joka tuli vuonna 2018. Se oli aikaa, jolloin elämässä tuntui olevan hyvin vähän järkeä. Ainoastaan musan tekeminen kiinnosti mua ja käytinkin kaiken mahdollisen ajan siihen. Koulussa ja monessa muussakin suhteessa meni vähän huonosti tai vähintäänkin sekavasti. Mulla oli tapana nukkua vain joka toinen yö. Silloin tämä konsepti syntyi.”

”Kun Nonsense droppasi, vihasin sitä ja halusin lopettaa musiikin. Ajattelin silloin, että se on täysi floppi. Jälkeenpäin kuitenkin olen oppinut arvostamaan sitä projektia. Sen tekeminen ja julkaisu oli rankkaa, mutta se aika oli käytävä läpi ja sen jälkeen mulla tuli hyvä jakso mun elämässä. Se oli mulle tapa katsoa peiliin. Olin päästellyt höyryjä ja vapautunut, eikä kukaan kuollut.”

”Irvistävä idea kakkososasta syntyi jo 2019 loppupuolella, kun mulla oli ollut eka kiireinen keikkavuosi. Silloin taas tuntui siltä, että minä ja koko maailma olemme menettämässä järkiämme. Aloin vähän väliä tehdä nonsense-biisejä. Niiden tekeminen tuntuu aina vähän erilaiselta. Siinä on oma kuumeinen vibansa.”

”Aloin tehdä tätä toden teolla 2020 loppuvuodesta heti Perkeleen jälkeen. Sinä talvena tein yötä päivää kymmeniä biisejä viikossa mun kotistudiossa. Menetin välillä kosketuksen todellisuuteen. Jatkoin tekemistä 2021 puoliväliin asti, mutta joku esti mua saamasta tätä silloin valmiiksi. Aloin puristaa mailaa. En myöskään saanut tukea tämän tekemiseen, enkä osannut pyytää sitä oikein.”

”Nyt loppukesästä olin studiolla. Tein yhden biisin ja tajusin, että tämä projekti tuli just valmiiksi. Se biisi on tämän levyn avausraita Oranssi. Yhtäkkiä napsahti ja pääsin, tai ehkä jouduin takaisin siihen paikkaan, missä tämä projekti oli alkanut syntyä. Se on erikoinen paikka. Se on kuumottava, täynnä vaaroja ja mahdollisuuksia. Koin elämässä asioita, jotka ajoivat mut takaisin sinne. Sitten tein asioita, jotka pitivät mut siellä. Niistä asioista haluaisin kertoa joskus lisää, mutta päästäkseni taas pois sieltä, mun pitää julkaista tämä.”

”Vielä musiikista. Se on paikoitellen ahdistavaakin, ainakin mulle, mutta aina jos olen räpännyt jotain, niin musta on silloin tuntunut siltä. Vaikka asiat olisivat vertauskuvallisia ja fiktiivisiä, niin tunne ja sen purku on totta. Non2en2e-maailmassa mistään ei tarvitse tykätä, ruma ja kaunis, sekä hyvä ja paha saavat elää rinnakkain. Totuus sekoittuu valheeseen ja päinvastoin. Välillä se on ongelmallinen ja välillä se tarjoaa ratkaisuja. Se on vapaa ja järjetön mielikuvitusuniversumi, mutta kuitenkin totuuden heijastus. Se on vastareaktio maailman oletuksille mua kohtaan ja kurkistus mun mielen pimeisiin nurkkiin. Outo piirros, joka näytetään psykiatrille. Ja lopulta se on vaan hölynpölyä.”

Levyltä löytyvä lokakuussa julkaistu X5-biisi Melon kanssa ei oikein auennut yksittäisenä kappaleena: sen pomppiva meininki tuntui irrallisuudessaan hämmentävältä, ja kokonaisuus välittyi ikään kuin puolivillaisena heilautuksena johonkin suuntaan – kuka edes tietää, mihin.

Paitsi että nyt tiedämme, sillä X5 käy osana Non2en2e:a paljon enemmän järkeen, tai siis sen ei-järkeenkäyvyys käy järkeen, tai jotain. Hölynpölyn alle kategorisoidut kappaleet rakentuvat kontekstiaan vasten paradoksaalisina, sillä biisit ovat kaikkea muuta kuin jonninjoutavaa sekamelskaa, jollaisena ehkä hölynpölyn konseptin voisi tulkita. Ristiriitaa voi olla vaikea hahmottaa näin kirjoitettuna, mutta helppo tuntea musiikin kautta.

Nimittäin juuri se vapautuneisuus ja irtipäästäminen, joka on pohjustanut Non2en2e:n kappaleita, ja kaikki se uskallus – joka ehkä syntyäkseen on vaatinut myös välinpitämättömyyttä – vuotaa omat pimeät kolkkansa sanoiksi ja tunnelmiksi sähköistää kappaleet pieniksi merkityksellisiksi universumeiksi, joissa vieraileminen on surrealistista ja karmivan mehukasta.

Otetaan vaikka Ledivalo. Biisi, jonka biitti pisaroituu kuulijan herkille tärykalvoille kuin mistäkin tuhmasta hunajapurkista, ja jonka tarinan sairaat käänteet tajuaa vasta siinä vaiheessa kun on antanut raukean tunnelman lumota itsensä sinne kukallisille lakanoille asti, joista kappaleessa näennäisen viattomasti lauletaan. Ledivalo on muuten kokonaisuuden vaikuttavimpia kappaleita, juuri tuon psykopaatin ajatusten ja huuruisen kostean biitin muodostaman kontrastin ansiosta, joka on häkellyttävän nautinnollinen.

Tai avausbiisi Oranssi, joka utuisen alku-ujelluksen jälkeen nappaa oitis mukaansa Iben musiikilliselle leikkikentälle ja nostaa tulisen tempon myötä halun räppäillä mukana, vaikkei sanoja vielä osaisikaan. Tai lopetuskappale Pilvien pääl, joka on oikukas mutta absurdilla tavalla kuitenkin oikein hyväntahtoinen tsemppibiisi. Askelluksessaan paikoin sekava, mutta sukkasandaaleissaan sydämellinen yhtä kaikki.

Leikkikentästä kun oli puhe, tämä Iben sanoin ”kuumeinen” tapa luoda pukee artistia. Jokaista vaarallista pääkatua kohti löytyy usea hurmaava sivutie, joka saattaa koostua esimerkiksi makoisista yksityiskohdista tuotannossa, tai spontaaneja hymykohtauksia aiheuttavista riimeistä (vihaajia kohtaan letkautettu ”Edelleenki ne on mun takana ku takapiha” Tragedia-biisissä, kaamea väännös englannista ”Ehkä ois jo hyvä aika lähteä ja leavaa / Tää mesta taa, voidaan mennä minne vaa” Järkee-biisissä).

Autojen, rahan ja julkisuuden pyhän kolminaisuuden muodostaman verhon takaa löytyy kuitenkin paljon pointteja, jotka menevät läpi ihan muuna kuin nonsensena. Vaikka ei ole tarkoituksenmukaista etsiä mixtapelta sen syvempiä elämänfilosofioita, sellaiset kun eivät suoranaisesti liene kokonaisuuden motiivi, on pakko panna merkille se, että kyllä sinne syvyyksiin avautuu portti jos toinenkin. Esimerkiksi Näyttelijä-biisin kautta voi halutessaan miettiä, kuinka aitoja omat ystävyyssuhteet ovat, ja jo keväällä 2021 julkaistun West Side Babyn myötä laskeutua aina räpin juurille asti, kuten Jukka Hätinen taannoin totesi.

Samalla tämä mixtapen kokonaisuutena käsitteleminen jättää janoamaan jotain vielä pimeämpää, kierompaa ja järjettömämpää. Iben maailma, kun se aukeaa ilman rajoja, on kiistatta yltäkylläinen paikka olla, ja jokaisen nurkan takaa kuuluu kuiskaus odottamattomista aarteista. Arvaamattomuuden kanssa tekemisissä oleminen herättää kyseenalaisen halun tutkia sitä, miten hulluille mutkille mielikuvituksen voi taivuttaa. Kuinka pitkälle sitä halua ylipäätään kannattaa seurata?

Mutta koska koko projektin luonne on hetkessä syntyvää purkamista, ja koska spesifiä maaliviivaa kohti tähtääminen tavallaan söisi asialta koko pohjan, mitään Nonsense kolmosta tuskin tietoisesti kannattaa toivoa. Mutta toisaalta, maailmassa jossa ei ole sääntöjä… miksipäs ei?

Alta löydät vielä muutamat sanaset Ibeltä.

”Mä mietin usein, että olenko onnellinen. Onnekkaita hetkiä on jatkuvasti, mutta syvempi merkityksellisyyden tunne ja rauha tuntuu välillä puuttuvan. Luulen, että nämä biisit alkoivat aikanaan syntyä tästä fiiliksestä. Sekä minä, että ihmiset mun ympärillä odottavat mun ja mun musiikin kasvavan ja kypsyvän koko ajan. Inhimillistä, ja totta kai niin tapahtuu, mutta se ei ole aina suoraviivaista. Joskus on pakko ottaa askel taakse, että voi päästä kaksi eteen. Non2en2e on pieni taantuma, throwback-projekti ja myös oodi mun nuoruudelle. Se on myös 100% Ibe-musaa.”

Lisää luettavaa