Foto on ihan kiva ylläri.
Fotonovela eli valokuvilla toteutettu sarjakuva on näillä leveysasteilla harvinainen ilmestys. Ja syystäkin, sillä tämä lähinnä mainoksista ja satunnaisista huumorilehdistä tuttu formaatti on varsin työläs toteuttaa – ja usein vielä työläämpää luettavaa.
Latinalaisissa maissa fotonovela on yleisempi sarjakuvan muoto, mutta ei sitä juuri kioskikirjallisuutta korkeammalle ole ollut tapana arvostaa. Suomen roska- ja tuskakulttuurin ylipappi Juho Juntunen ei kuitenkaan ole kavahtanut taidemuodon kehnoa mainetta, vaan on kunnianhimoa uhkuen räpsäytellyt sulkimellansa yli satasivuisen sarjavalokuva-albumin.
Paholaisen morsian kertoo pärinäpoika Taiston ja suhinasussu Päivikin romanssista. Lempi roihahtaa, kun Tuska MC -moottoripyöräkerholainen Taisto pelastaa strippari Päivikin raiskaajien kynsistä.
Pulisonkiposkinen bikeri saa kuitenkin huomata, että rakkauden baana on kotimaista moottoriväylää kivikkoisempi paahtaa, sillä itse Saatana palvojineen on saman vosun perässä. Taisto ja Päivikki joutuvat veriseen ja visvaiseen seikkailuun, jossa mukana on zombeja, sekopäisiä hihhulimotoristeja ja muita outoja ilmestyksiä.
Juho Juntunen on reilusti pistänyt kielensä massiivisiin poskionteloihinsa ja loihtinut hupaisan kökön roskasplatter-tarinan. Mutta kuten usein huumori-fotonoveloissa, Paholaisen morsiamessa on vahva sisäpiirivitsin tuoksu, etenkin kun Juntunen on roolittanut kirjaan enimmäkseen pyöräilykuvioidensa porukkaa.
Onneksi kaveripiiristä kumpuavan läppälöyhkän odööriä lieventävät julkkisroolisuoritukset. Jouni Hynynen esittää Jeesusta, Tuomari Nurmio Jumalaa ja Jussi Lampi Saatanaa. Lisäksi eri rooleissa vilahtavat muun muassa Hanna Pakarinen, Hanoi Rocks ja Maritta Kuula. Tunnettuja hahmoja olisi suonut näkevän enemmänkin, mutta kuten Juntunen itsekin myöntää, kiireisten rocknaamojen aikataulun sovittaminen tällaiseen projektiin on hankalaa.
Pakettina Paholaisen morsian on hieno. Se ammentaa ulkokuorensa osalta enemmän elokuvien kuin sarjakuvan puolelta. Kirja on kuin dvd-julkaisu, jossa on mukana poistettuja kohtauksia ja muuta ekstraa. Oivan lisän tuo mukana tuleva cd, josta löytyy muun muassa Honey B. & the T-Bonesin ja The Hypnomenin soitantaa lukukokemusta säestämään.
Paholaisen morsian on mielenkiintoinen kokeilu, joka ei kuitenkaan ihan yllä Juntusen muun sarjakuvatuotannon tasolle. Vaikka Juntunen on tehnyt laadukasta työtä, staattinen fotonovela on pidemmän päälle raskasta luettavaa, eikä camp-huumorikaan jaksa ihan 128 sivua kantaa.
Enempää ei pahoja sanoja uskalla ladella, koska liiallinen kritiikki saattaisi tuoda Tuska MC:n arvostelijan oven taakse. Ja sehän olisi aivan liian ihanaa ollakseen totta.