Kriitikkokaarti kurnuttaa: Rumban toimittajat kertovat ensifiiliksensä uudesta CMX-singlestä

30.11.2012

Saiko Kusimyrsky Rumban väessä aikaan paskahalvauksen? Katsotaan.

Kuva: Marek Sabogal

CMX julkaisi eilen hilpeän raflaavasti nimetyn, helmikuussa ilmestyvää Seitsentahokas-albumia enteilevän singlen Kusimyrsky. Viisi Rumban kriitikkoa kuunteli kappaleen, ja nyt skribentit kertovat siitä mielipiteensä. Miten upposi suomiprogen dinosauruksen uutuus? Nyt se selviää:


Biisi alkaa mantranomaisella riffittelyllä, hyökkää junnaavaan ja ahtaaseen kertosäkeeseen, seikkailee tilavaan väliosaan ja lopettaa taas runnomalla. Teosmaisuutta! Tunnelma on vahva. Mielisairas ja ahdistava. Koska biisin nimi on Kusimyrsky, kertosäkeen ’valu minun päälleni’ -lyriikanpätkä saa ihan uusia ulottuvuuksia. Sanoissa tulkittavaa piisaa, jos jaksaa. Vanha CMX kuulostaa pirteältä ja motivoituneelta. Ei tällaista biisiä jaksa tehdä, jos ei pala edes pikkuisen. Mielenkiintoinen ja tunnelmallinen kappale, joka herättää mielikuvia. Arvostan myös kahdeksan minuutin mittaista ensisingleä tempausmielessä. Se on CMX:ltä on niin selkeä keskisormenosoitus, että hykerryttää.

– Jose Riikonen

Positiivisimpia CMX-yllätyksiä pitkään aikaan, ja levy alkoi kiinnostaa heti ensisekuntien jälkeen. CMX ei ole koskaan kuulostanut näin Toolilta, minkä lisäksi tekstissä vielä lauletaan matematiikasta. Viimeistään nyt Yrjänää tohtii väittää Suomen Maynard James Keenaniksi, joka niin ikään on viinien, koukeromusiikin ja matematiikan ystävä.

– Oskari Onninen

Kappale muistuttaa CMX:n tuotannosta lähinnä b-puolia, jotka ovatkin aina olleet yhtyeen kokeellisinta matskua. Vaikutteita kuulee Talvikuninkaasta, Dinosauruksesta ja onpa mukana hieman Petojakin. Yrjänän sanoitukset taas ovat palanneet astetta kryptisempään suuntaan. Tunnelmaltaan voimakas kappale, joka toivottavasti antaa esimakua koko albumin suhteen (vähän köykäisemmän Iätin jälkeen). Tämä on sitä CMX:ää, jota toivoinkin tulevan lisää.

– Tuukka Hämäläinen
(CMX:n kotisivujen Kysy-palstan annista koostetun Encyclopedia Idiotica -kirjan toimittaja)

Biisin nimi ja sen kahdeksan minuutin pituus vihjaavat, ettei CMX tavoittele soittolistoja. Hyvä näin, sillä bändin popkoukkuvalikoima on rajattu ja puhkikaluttu, vaikka itse en ole toisaalta koskaan välittänyt erityisen paljon siitä kaikkein progemmastakaan CMX:stä. Kusimyrsky kuulostaa silti pirteämmältä ja inspiroituneemmalta kuin monet muut yhtyeen viime vuosien biiseistä. Jokainen suomalainen populaarimusiikkia harrastava ihminen tietää toki ilman mitään singlebiisejäkin, haluaako hän katsastaa uuden CMX-albumin vai ei. Tulevan pitkäsoiton nimi Seitsentahokas kuulostaa pelottavan paljon levynnimeltä, jota yksikään toinen suomalaisbändi ei keksisi.

– Tapio Ahola

CMX ei ole itselle merkinnyt ikinä mitään, vaikka pari yhtyeen levyän on hyllyyyn siunaantunut. Parhaimmillaan bändi on ollut progeillessaan, mutta mitä lienee Kusimyrsky-niminen biisi. Mitä helvettiä, kahdeksan minuuttia ja seesteinen aloitus? Odotin jotain Terveet kädet -meininkiä ja alle minuutin piiskausta!

Jännä ’mukamas klenkkaava muttei kuitenkaan’ -riffi, jossa on puoliakkarikitara messissä. Mutta sitten Yrjänä alkaa tuon vakiolausuntansa, mikä ärsyttää aika rajusti. Onneksi homma vaihtui menevämpään poljentoon ja väräjävään kutsuhuutoon. Sitten taas paluu pseudoklenkkuuseen, ja siitä taas… Hohhoijaa. ’Lakkaa uskomasta ääniin’ ja ’Tule minun luokseni, tule minun kanssani, valu minun päälleni, loista minun silmiini’. No niin, tässä on taas sitä, mitä ei oikein CMX:ssä jaksa. Seuraava suvantokohta on jotain Van Der Graaf Generator -hommaa, mikä on toki ihan jees. Sitten suuri runoilija lausuu jälleen herkästi outoja säkeitä. Karjuisi vaikka välillä tai kuiskaisi tai jotain. No, onneksi meteli nousee ja ryminää saadaan, mutta huutoa ei vieläkään, vaikka jonkinlainen kliimaksi oli geometriasta hoiltottavassa finaalissa aistittavissa.

Jotenkin yllättävänkin jaanaava biisi, joka olisi kaivannut eloisampaa laulusuoritusta. Ehkä tämän toteavan puhelaulun oli tarkoitus olla jotenkin profeetallinen, mutta ei se oikein säväyttänyt. Kyllä Yrjänän touhuissa on joskus ihan itua, mutta nyt ei napannut sen vertaa, että huvittaisi kuunnella toista kertaa.

– Kimmo K. Koskinen

Lisää luettavaa