Heinäkuussa etsitään kadonneita lahjakkaita sanoittajia: missä on nykyään Olga?

Tuukka Hämäläinen metsästää heinäkuun ajan kadonneita sanaseppoja. Tai no, Olga lienee hoitamassa puolisonsa Kauko Röyhkän kanssa lapsia, mutta milloin häneltä tulee uusi levy?

Teksti: Tuukka Hämäläinen, kuva: Olga

Olga on paitsi Kauko Röyhkän puoliso, myös kaksi albumia julkaissut naisrockari. Solistina Olga on vierallut Röyhkän ja Maj Karman levyillä, mutta sanoittajana hän on tiettävästi häärinyt vain omilla levyillään. 2005 julkaistu Rakastaja avasi pelin ja sinkkuna julkaistu avausbiisi Uskotko sieluun oli jo melko näppärä biisi, joka ei kuitenkaan ollut tarpeeksi selkeä radiohitiksi.

Uskotko sä sieluun
uskotko sä toivoon
rakkauden lauluun joka soi sumuisessa yössä
Uskotko sä sieluun
silloin kun oot yksin
Kun taas kerran soitat
mut ei, numero ei vastaa
Kun usvaharsot väistyy pois ja aamu valkenee
niin vieraan autoon nousee rakkaasi

”Uskotko sieluun” (Rakastaja, 2005)

Esikoislevy oli melko vakuuttava muttei etenkään musiikillisesti mitenkään mullistava. Se kiinnitti kuitenkin huomion, sillä Olga uskalsi kirjoittaa suoraan ja voimakkaasti kuulostamatta kuitenkaan tolkuttoman kliseiseltä tai tehtaillulta. Tekstit muistuttavat Röyhkää siinä mielessä, että kaikki säeparit eivät rimmaa. Se luo vaikutelman aitoudesta, elämänmakuisen tunnelman.

Vau, mitkä kynnet
Revi vaan, revi revi mut paloiksi
Mitä sä luulet
teetkö loppuun sen minkä aloitit
Teitä on kaksi
yhtä vastaan tiesin heti sen
kun vihelsit taksin
Pohjaton on verenhimonne
himonne
Tee mitä teet
nopeesti

”Seireenien saarella” (Tämä pimeä puoli, 2006)

Olgan toinen albumi Tämä pimeä puoli oli selkeä kohennus edellisestä. Kappaleet seikkailivat diskopopin ja leijailevan alternativen välillä, kun sanoitukset taas osuivat paremmin yksiin keskenään ja kokeilivat rock-lyriikassa vähän käsiteltyjä aiheita. Albumilla puhutaan selvästi homoseksuaalisuudesta Mua ei voi feidata ja Hula hula -kappaleissa. Jälkimmäisessä nuori kertoja yrittää ensikertaa tehdä mitä todella haluaa, toki klubin vessassa.

Hula hula
Sä et pelkää
Sä oot tehnyt ennenkin tän naistenvessassa
Joku näkee
Joku huomaa
Joku täti saattaa saada sydärin
Joku näkee
Joku jää
muka korjailemaan huulipunaa
Sä oot upea
Sä oot jumalatar

”Hula hula” (Tämä pimeä puoli, 2006)

Verrattuna Olgan kappaleisiin esimerkiksi Jenni Vartiaisen Ihmisten edessä on turhankin varovainen aiheensa kanssa. Toisin sanoen siitä kuuluu kilometrin päähän, että se on tehty hittibiisiksi.

Olgan toisesta albumista on nyt viitisen vuotta ja artisti on toistaiseksi kadonnut – hän ja Kauko Röyhkä ovat tosin saaneet tänä aikana perheenlisäystä, mikä vaikuttanee osaltaan asiaan. Toivottavasti Olga ei kuitenkaan ole jättänyt musiikkia ja palaa vielä joskus kolmannen albumin voimin. Jos Suomessa jotakin voisi olla enemmän, se on uskottavia naisrockareita.

Hyvä on
Haluat olla joku Jumala
Haluat että sinut muistetaan
sadan vuoden päästä
Mua ei
kiinnosta kuulla enää enempää
Painu sun loukkoosi tekemään
jotain suurta roskaasi
Jossakin on vielä vihreät niityt
Jossakin on vielä taivas korkeana
ja metsien humina

”Vihreät niityt” (Tämä pimeä puoli, 2006)