Ruotsalaiset lihapullat amerikkalaisilla mausteilla
A Camp on The Cardigansin Nina Perssonin, Atomic Swingin Niclas Friskin sekä Perssonin aviomiehen, muun muassa elokuvasäveltäjänä toimivan Nathan Larsonin yhtye. A Camp julkaisi esikoislevynsä jo kahdeksan vuotta sitten, enkä suoraan sanottuna ole varma, oliko tämä jatko-osa tarpeellinen.
Colonian kappaleet ovat paikoitellen jopa hyviä, mutta enimmäkseen levy pitää sisällään nopeasti unohtuvaa rallattelua ja tunnelmointia. Americana-kiinnostus tuli selväksi jo ensimmäisellä levyllä, ja vaikka tekijät tietenkin pitävät Coloniaa kunnianhimoisena teoksena, ei tästä levystä paljon lapsille kerrottavaa ole.
Sanoituksissa on tiettyä kritiikkiä Yhdysvaltoja kohtaan, mutta kokonaisvaikutelma jää särmättömän valjuksi.
Perssonin ääntä nyt kuuntelee aina mielellään, ja esimerkiksi Golden Teeth and Silver Medalsin duetto Nicolai Dungerin kanssa toimii mukavasti. Parhaiten Colonia kuitenkin sopii taustamusiikiksi aikuisten iltamiin, joihin kaivataan kypsää tunnelmaa. Viileä ruotsalaisuus kohtaa loureedmäisen New Yorkin, mikäs sen mukavampaa.