”Lambert on tuottanut levynsä itse, ainakin nimellisesti. Se osoittaa tervettä kunnianhimoa, mutta saa aikaan äärimmäisen keskihakuista musiikkia”, toteaa Jami Järvinen arviossaan.
Teksti: Jami Järvinen, kuva: RCA
Adam Lambert: Trespassing
RCA
Tuutulauluja teineille.
Adam ja Sauli tappelivat DTM:ssä. Seiska teetti englanninkieliset viihdeuutiset, Perez Hilton mainitsi Helsingin blogissaan ja maabrändityöryhmä nielaisi konjakit väärään kurkkuun miettiessään, kuka tämä Adam on ja miksi hän hakkaa Kokoomuksen presidenttiehdokasta. Mutta me Suomen kansa hyväksyimme sillä hetkellä Adamin vävyksemme.
Pyyhkäisemme kyyneleen silmäkulmastamme, kun uusi Geenamme albuminsa kansipaperissa kiittää rakasta Sauliaan kolmantena, heti maailmankaikkeuden ja faniensa jälleen.
Sinivalkoisten leijonankorvienkaan kautta kuultuna albumi ei silti sykähdytä. Tuotanto on poikkeuksellisen kliinistä. Syntetisaattorit sirisevät kyllä kivasti ja osaahan Lambert laulaa, mutta jokainen särmä on hiottu pois. Biisit ovat eleetöntä puuroa jopa Idols-kategoriassa. Tanssijalkaa ei nyi, pulssi hidastuu.
Lambert on tuottanut levynsä itse, ainakin nimellisesti. Se osoittaa tervettä kunnianhimoa, mutta saa aikaan äärimmäisen keskihakuista musiikkia.
Arvio on julkaistu Rumbassa 6/12. Kuuntele levy Spotifyssa.