Sopivasti äkkivääriä ratkaisuja
Turkulainen Agent Kooper yhdistelee kakkosalbumillaan tummahkoa rockia sujuviin popsävyihin. Ruikuttamiseen ei sorruta, ja musiikista huokuu melankolisimmillaankin elämäniloa ja intohimoa.
Vaikutteita voisi halutessaan luetella melkoisen litanian, mutta yhtye välttää ilmeiset sudenkuopat ja onnistuu muokkaamaan keitoksesta omanlaisensa. Soitto rullaa jouhevasti, ja Robin Pahlmanin laulussa on uskallusta ja skaalaa. Tosin muutoinkin heikon Let It Sliden tulkinta menee (tarkoituksellisen) överiksi.
Kappalemateriaali on ilahduttavan monimuotoista, soitossa ja sovituksissa on tehty sopivasti vinoja ja äkkivääriä ratkaisuja, jotka parhaimmillaan koukuttavat komeasti. Kertosäkeissä on toisinaan liki stadionluokan nostetta, kuten reipas The King Is Dead todistaa. Kulmikkaasti etenevä 12 Hundred Stories muistuttaa alkupään Talking Headsia ja Finger, You’re Bleeding puolestaan niputtaa onnistuneesti yhteen psykedeliaa ja gospelia.