Tuomo päättää levytrilogiansa seesteisissä tunnelmissa.
Tuomo: My Own Private Sunday
(Texicalli)
”Suomisoulin messiaaksi kohotettu Tuomo Prättälä jatkaa tutulla Curtis Mayfieldin ja Marvin Gayen viitoittamalla tiellä. Quintessence- ja Emma Salokoski Ensemble -yhteyksistäkin tunnetun Tuomon kaksi aiempaa albumia, My Thing (2007) ja Reaches Out for You (2009), saivat osakseen runsaasti kehuja, ja trilogiaa täydentämään saapuu nyt My Own Private Sunday.
On oikeutettua puhua trilogiasta, sillä Tuomon kolme levyä muodostavat selkeän, yhtenäisen kaaren. Tuomo kumartaa syvään ja hartaasti soulin legendoille, ja ikään kuin kasaa näiden groovaavimmat kuviot ja pehmeimmät hunajafalsetit nykysukupolven ihasteltavaksi. Taitavuudesta kertoo jo se, ettei lopputulos tunnu retroilulta, vaan havainnollistaa hyvän soulin kuulostavan tuoreelta millä vuosikymmenellä tahansa.
My Own Private Sunday eroaa edeltäjistään parillakin tavalla. Ensinnäkin sen sovitukset ovat riisutumpia, ja biiseistä kuulee aiempaa selkeämmin vaikutteita soul-piirien ulkopuolelta. Levyltä löytyy esimerkiksi kevyitä folkrock-tunnelmia.
Albumi on Tuomon aiempiin levyihin verrattuna myös seesteisempi. Nimensä mukaisesti My Own Private Sunday kuulostaa sunnuntaipäivän himmailulta oman kullan kainalossa. Ehkä Tuomon levykolmikkoa voisi kuvailla viikonlopuksi, jossa menevän perjantain ja svengaavan lauantain jälkeen on aika juoda rauhassa aamukahvia ja viettää rauhaisa koti-ilta?”
– –
”My Own Private Sunday on oiva jatke komealle levysarjalle, mutta samalla sen toivoisi olevan yhden vaiheen päätös. Monenlaisissa kokoonpanoissa vaikuttavalta lahjakkuudelta olisi mukava kuulla jotain uutta. Enemmän porno-Princeä kehiin, esimerkiksi?”
Teksti: Saku Schildt, kuva: Lassi Kaaria
Lue koko arvio Rumbasta 1/10.