”Friendly Fires ei vieläkään ole nostalgisen elektropopin ilmeikkäimpiä nimiä, mutta Pala jalostaa trooppisen Ibiza-estetiikan huippuunsa”, kirjoittaa Anton Vanha-Majamaa arviossaan.
Teksti: Anton Vanha-Majamaa, kuva: XL
Friendly Fires: Pala
XL
Nostalginen ääniraita biitsikauden starttiin.
Avausraita Live Those Days Tonight tekee heti selväksi, ettei Friendly Firesin ehdoton ja helposti lähestyttävä tanssivaihde ole kakkoslevyllä väsynyt. Kolmen vuoden takaisen eponyymin debyytin seuraaja ei käynnisty aivan Jump in the Poolin veroisella päälle vyöryvällä eepoksella, mutta kauas ei jäädä.
Muodikkaasti Aldous Huxleyn Island-romaanista nimensä nappaava Pala tarjoaa vähemmän sormennapsutusta sekä käsien taputusta ja enemmän viipyilevää tunnelmointia. Ääniavaruus on ihanan vivahteikas ja tilava: esimerkiksi Cut Copyn Hearts on Fire’n lyriikassaan samaistuva kakkosraita Blue Cassette soi kauniin suureellisena puoliballadina, kunnes vaipuu kasetin kelaukselta kuulostavaan efektiin.
Friendly Fires ei vieläkään ole nostalgisen elektropopin ilmeikkäimpiä nimiä, mutta Pala jalostaa trooppisen Ibiza-estetiikan huippuunsa. Se on täydellisen kevyt kesälevy, jonka voi unohtaa heti kun syksyn sateet saapuvat. Tuolloinkin saattaa jättihitiksi povattu Hawaiian Air soida vielä korvakäytävissä.
Arvio on julkaistu Rumbassa 7/11. Kuuntele levy Spotifyssa.