”Paluualbumi Love? täyttyy tuskastuttavan yksioikoisesta lattaripopista, jonka taustahumppamaisuutta vain korostaa artistin paperinohut ääni”, kirjoittaa Tomi Nordlund arviossaan.
Teksti: Tomi Nordlund, kuva: Warwick Saint
Jennifer Lopez: Love?
Island
Maailman kaunein ei kukoista kaikkialla.
Harva muistaa enää Jennifer Lopezin Do It Well -hittiä (2007), ja Jenny from the Blockistakin on kulunut jo yhdeksän vuotta. Hiipuvan uransa kannalta Lopez tekikin oivallisen vedon liittymällä tämän kauden American Idol -tuomaristoon.
Diivamainen J.Lo on historiaa, nyt mielissä on ainakin kameroiden edessä empaattinen ja kiva Lopez, joka ei pelkää tirauttaa miljoonien tv-katsojien edessä kyyneliä. Ja nimettiinpä 41-vuotias näyttelijä-laulaja vastikään People-lehdessä maailman kauneimmaksi naiseksi.
Kirsikka kakun päälle olisi ollut uskottava paluu modernin tanssipopin maailmaan. Turha luulo.
Paluualbumi Love? täyttyy tuskastuttavan yksioikoisesta lattaripopista, jonka taustahumppamaisuutta vain korostaa artistin paperinohut ääni. Mahdollisia hittisinglejä levyltä ei löydy kuin väkisin kaivamalla.
Rasittava On the Floor -single kierrättää halvan kuuloisesti Lambadaa, sillä tokihan Lopez tietää, että nyt on muotia versioida 20 vuoden takaisia hittejä.
Lukuisten eri tuottajien kanssa urakoitu levy on kertakaikkisen huono, mutta hei, onneksi Lopezilla sentään menee muuten paremmin kuin hyvin.
Arvio on julkaistu Rumbassa 7/11
Ja Spotifysta tämäkin levy löytyy.