”Ensi kuulemalta tutut kappaleet kuulostavat todennäköisesti laahaavilta, mutta kannattaa antaa mahdollisuus. Tarkemmassa kuuntelussa hieman Husky Rescuen ilmaisusta muistuttavat sovitukset lumoavat”, kirjoittaa Aleksi Kinnunen arviossaan.
Teksti: Aleksi Kinnunen, kuva: Ville Juurikkala
PMMP: Matkalaulu
Sony
Hitit hauraan tunnelman ehdoilla.
Kun kuulin PMMP:n keikkayhtyeen levyttävän versioita tutuista hiteistään, odotin joko punk- tai kansanmusiikkihenkeä. Sain selvästi enemmän jälkimmäistä.
Komean orgaanisesti etsiskelevällä ja hauraan kudelmallisella levyllä on rauhallista läsnäolon tuntua, tavallaan uudenlaista PMMP:tä. Paria repäisyä (Korkeasaari, Kesäkaverit) lukuun ottamatta yleisilme on hyvin seesteinen. Ensi kuulemalta tutut kappaleet kuulostavat todennäköisesti laahaavilta, mutta kannattaa antaa mahdollisuus. Tarkemmassa kuuntelussa hieman Husky Rescuen ilmaisusta muistuttavat sovitukset lumoavat.
Kohokodiksi voi nostaa Rakkaalleni-biisin kansanmusiikkihenkisen dubin, Oo siellä jossain mun– ja Päiväkoti -versioiden lumoavan hienovaraisen dynaamisen hehkun sekä kuusiminuuttisen Se vaikenee joka pelkää -kappaleen Sufjan Stevens -henkisen puhallinirrottelun. Nimikappaleen haltioituneessa tunnelmassa kajastavat Sigur Rósin rauhallisimmat hetket.
Toisin kuin lastenlevy Puuhevosesta, Matkalaulusta taitaa olla muuksikin kuin kuriositeetiksi. Toinen asia on kuitenkin se, tuleeko sitä kuunneltua kovinkaan usein.
Arvio on julkaistu Rumbassa 9/13.