Jumalattoman komeaa ääntelyä Asbury Parkista.
Bruce Springsteen ei jää ainoaksi New Jerseyn Asbury Parkista nousseeksi lahjakkuudeksi. Nicole Atkinsin jo syksyllä Yhdysvalloissa julkaistu Neptune City kuulostaa jännittävältä menneisyyden tuulahdukselta, vaikka 29-vuotiaan kultakurkun preesens onkin vahvasti tässä päivässä.
Atkins esittää vaikuttavalla kakkoslevyllään omia kappaleitaan, jotka ovat onnistuneimmillaan kuin Chrissie Hynden tulkitsemia kadonneita Roy Orbison -klassikoita.
Ruotsissa äänitetyn levyn käynnistää Pretendersin hengessä kiitävä romanttinen popralli Maybe Tonight, joka on häikäisevän hieno hitti. Muilta osin Neptune City kuitenkin upottautuu syvempiin tunnelmiin.
Esimerkiksi The Way It Is ja huumaava nimikappale uhkuvat aavemaisesti orkestroitua ja kiireetöntä iskelmällisyyttä, mikä osuu hienosti yksiin Atkinsin uljaan äänen kanssa. Paketti on perin persoonallinen.
Aavistuksen epätasaisesta biisimateriaaliasta huolimatta Neptune Cityn vedenalaisessa maailmassa riittää henkeäsalpaavia maisemia. Ei muuta kuin snorklaamaan.