Miehisen laukeamisen sijasta juutit laukaisivat itsensä avaruuteen.
Kiinassa jyrää parhaillaan valtava avaruushuuma. Tämä näyttää tarttuneen myös tanskalaiseen Baby Woodroseen. Jos vertaa kiinalaisten Chang’e-1 -satelliittia ja Baby Woodrosen tuoreinta Chasing Rainbows -albumia, molempien fokus on kohdistunut avaruuden mikroaaltoihin ja kuun kemialliseen koostumukseen. Enää pitäisi tietää miksi.
Maailma on toki aina ollut pullollaan Hawkwindiä ja Pink Floydia seuraavia happopäitä. Silti Baby Woodrosen scifi-hörhöily kuulostaa jotenkin teennäiseltä ja ulkokohtaiselta.
Onneksi Chasing Rainbows on paljon muutakin kuin syviä kaikuja, itämaista new age -humpuukia ja tuhnuja vintage-soundeja. 60-luvun psykedeliaan nojaava albumi on täynnä monikerroksisia garagepop-lauluja, joiden taustalla kuuluvat etenkin The Rolling Stones ja Jefferson Airplane.
Välillä seosta maustetaan The Velvet Underground -henkisellä taiderockilla, välillä taas köyhän miehen Kinks-melodioilla. Selkeistä rip-offeista mainittakoon Let Yourself Go, joka pöllii urkuriffinsä Deep Purplen Black Night -klassikosta.
Levyn suurin miinus tulee tasapaksuista sävellyksistä. Mukavana kontrastina kuullaan pessimistisiä lyriikoita, kuten ”you can't make me feel any smaller, so why do you even try?”.