Veljesten taika on tallella.
Vaikka inhoan kaikenlaisia – ja varsinkin metallipiireissä usein esiintyviä – ”superkokoonpanoja”, Cavaleran veljesten paluu samaan äänitysstudioon on todella miellyttävä uutinen. Soulflyn ja Sepulturan uusimmista levyistä on sanottu paljon hyvääkin, mutta ne ovat olleet vain varjo siitä yhtyeestä, joka toi musiikillista aggressiota janoavalle teinille Chaos A.D:.n ja Beneath the Remainsin.
Sepulturan Rootsilla Cavalerat innostuivat heimomeiningeistä, ja Max viljeli niitä kyllästymiseen asti myös Soulflyn levyillä. Heimorummut on nyt onneksi haudattu, ja tilalla on suoraa aggressiivista runttausta. Paikoin meiningistä tulee mieleen Maxin mainio sivuprojekti Nailbomb.
Maxin toistoon ja idioottimaisiin sanoituksiin perustuvat lauluosuudet toimivat tehokkaasti. Marc Rizzon ja Joe Duplantierin vahvistama bändi sylkee ilmoille kompaktia jyrää. Vaikka monet osaset ovat kohdallaan ja hyviä biisejäkin löytyy, menneeseen loistoon ei ihan ylletä. On tämä silti parasta, mitä näiltä veikkosilta on vuosikymmeneen kuultu.