Hanna Pakarinen – Love in a Million Shades

Hanna-hyvä, kätke tämä sydämeesi ja tutkiskele sitä

Vaikka Hanna Pakarisen tummapaahtoinen ääni on yhä miellyttävää kuultavaa, hänen tuore albuminsa ei toimi. Mautonta 90-lukulaisuutta ja ennätyksellisen unohdettavaa formaattipoppia sekaisin vatkaavalla Love in a Million Shades -albumilla kreditoidaan holtittomat kuusitoista (16) sanoittajaa ja säveltäjää. Valtaosa heistä on shoppaillut kontribuutionsa raaka-aineet marketin kliseeosastolta.

Pakarinen on julkaissut jo neljä studioalbumia sitten Idols-voittonsa. Kenties hänen kannattaisikin seuraavaksi vetäytyä muutamiksi vuosiksi vuorille mietiskelemään tai treenikämpälle inspiroitumaan valitsemansa säveltäjän kanssa. Kenties Pakarinen voisi testata taitavan mentorin opastuksella vaikkapa omia kykyjään tekstittäjänä?

Oma suositukseni erakoitumiskumppaniksi olisi Lasse Kurki, joka vastaa tämän tuotoksen ainoasta laadukkaasta biisistä, albumin nimikappaleesta. Kurkiaaninen mahtipontisuus pettää harvoin, vaikka rutinoitunut nelisilmä on raapustanut jo ties kuinka monta vastaavaa viisua ties kenelle.