Kaikenlaista tapahtui Hurriganesin huippuvuosien jälkeen. Ile Kallio häipyi, Albert Järvinen tuli takaisin, Janne Louhivuori tuli ja meni ja Ile Kallio palasi. Siinä ohessa mukana hyöri Wigwam-porukkaa, Pave Maijasta ja Kassu Halosta. Fiftarirock sai rinnalleen puhtoisen powerpopin ja kokeilevampiakin sävyjä.
Yksi levy kauden kattamiseksi olisi kyllä riittänyt – 48 biisin sekaan mahtuu sen verran paljon huttua ja suoranaista komiikkaa, että yhdellä istumalla urakka on tukala. Näinä päivinä eniten ilahduttivat tyylikkäät kitarainstrut (Järvisen Just for You, Louhivuoren Helge’s Dream sekä Kallion Skyline) ja powerpopimmat hetket (Bourbon Streetin lisäksi Honey I’m Leaving, Bye Bye Bye, Oh Rack ja Moon Is Rising).
Väärinkuulemiseen tarjotaan myös loistavia mahdollisuuksia – ”latmionki”, ”shorai shorai” ja Deadlinen kertosäe ”ai jai jaa jaa jaa” sekä Let’s Go Rocking Tonightin ”lissun lässyn loopi luu” ovat sitä kielirajatonta rockin riemua. Hyvin toimitettu, Honey Aaltosen kirjoittamalla historiikilla taustoitettu kokoelma päättyy aimo siivuun vuoden –77 legendaarisesta Tukholman-keikasta.