Anti-folkia pipo löysällä ja otsa sileänä
Jeffrey Lewisin tyylisuunta on kuulemma ”anti-folk”. Onhan siinä perää. Akustispainotteinen meininki on folkmaista, mutta folkkareille tyypillinen ryppyotsaisuus ja tiukkapipoisuus on
kaukana. Miehen viidennestä levystä tulee mieleen vaikkapa Jonathan Richman. Hilpeän leikillisesti mennään, vaikka aiheet vaihtelevat elämästä kuolemaan ja rakkaudesta huumeisiin.
Biisien taso vaihtelee melkoisesti, mutta on aika mahdotonta olla pitämättä hassahtaneesta Roll Bus Rollista, hypnoottisesta If Life Exists? -kappaleesta, It’s Not Impossiblesta tai trumpetteineen ja vispilöineen peräti Shadowplayn mieleen tuovasta The Upside-Down Crossista.