Jenny Wilson – Hardships!

10.02.2009

Ruotsittaren pitkä odotusaika palkitaan: Hardships! on iloinen asia varsinkin esikoiseen rakastuneille

Love and Youth -ensilevyllään Jenny Wilson antoi kenkiensä johdattaa eteenpäin, ja se kannatti: esimerkiksi Summertime – The Roughest Time ja Let My Shoes Lead Me Forward -kappaleiden kutsua oli mahdotonta vastustaa. Pienet askeleet tanssilattioilla olivat suuri harppaus pois First Floor Powerin kitaravetoisesta bändipopista.

Wilsonin elektroninen soolosoundi yhdistettynä hänen kalseaan ääneensä herätti nopeasti enemmän vastakaikua kuin yhtyeessä vietetyt vuodet yhteensä. Sara-sisko saikin astua kokoonpanosta kävelemään lähteneen Jennyn saappaisiin. Sitten First Floor Power palasi, mutta Jennyn kehräys hiljeni.

Odotetun Hardships!-levyn avaava The Path johdattaa mielikuvat CocoRosien sisarusten vinksahtaneeseen folkiin, mutta sitä seuraava Like a Fading Rainbow kuulostaa tutummalta, ja Clattering Hoovesilla napsutellaan jo sormia lähes yhtä tenhoavasti kuin Wilsonin kesähitillä taputettiin yhteen käsiä.

The Wooden Chair istuttaa laulajattaren viehkoon ääneen lisää sielua ja iskee silmää Snoop Doggin ja Pharrell Williamsin Drop It Like It's Hotille. Jos Erykah Badu olisi skandinaaviblondi, nytkyttäisi hän meitä näin.

Pianovetoinen Anchor Made of Gold kuulostaa Frida Hyvöseltä, vaikka sillä vieraileekin ”se kolmas” ruotsalainen laulaja-lauluntekijä eli El Perro Del Mar. Äitiyshymni Motherhood jää irralliseksi siitä huolimatta, että Wilson on kertonut ensimmäisten uusien lauluideoidensa syntyneen yhtä aikaa hänen toisen lapsensa kanssa vuonna 2006. Levyn huutomerkitön nimiraita jousisovituksineen palauttaa kurssin raiteilleen minuuttia myöhemmin.

Vaikka Love and Youthin äänimaailma on kylmä kuin The Knifella, jonka levytyskavereihin Wilson itsekin lukeutuu, albumi tuo mieleen kesän. Uusi levy jalostaa itseäään tuottaneen Wilsonin näkemystä entisestään. Tavaramerkkimäisen kolea lauluääni on tallella, mutta lopputulos kuulostaa silti debyyttiä lämpimämmältä.

Hardships! vaatii korvilta enemmän huomiota kuin Wilsonin esikoinen, mutta onneksi se myös palkitaan – samoin kuin neljän vuoden hiljaisuus. Huraa, lapsi on terve! Kengät liikkuvat edelleen.